Säästöliekkikö? paino ei putoa...

^ Juuri noin. Siihen nähden, miten paljon liikut, syöt aivan liian vähän. 1200 kcal on minimi niinä päivinä, jolloin ei liiku; muulloin voi syödä enemmänkin että kroppa jaksaa. Ja muistathan sen että laihtumistahti hidastuu sitä mukaa mitä lähempänä tavoitetta olet.

Kyllä se siitä!

Miten tuota säästöliekkiä voi välttää?

Itsellä ei tuu aina syötyä edes tuota 1000kcal päivässä, kun ei ole nälkä esim tänään, mutten juuri liikukkaan sitten, mutta tänäänki jäi liikkumisesta huolimatta 911 kalorii syömättä. Jos tästä miinustetaan kuitenin se normi vaje mikä pitää olla laihtuakseen 1200 kalorin mukaan, niin jää silti 522. Tajusiko joku?

Eli pitääkö mun siis syödä vaan lisää ja lisää, vai auttaisko liikunnan vähentäminen/lisääminen? Nyt liikun kevyttä liikuntaa 20min ja kohtalaista liikuntaa n.10 min päivässä.

 akke52 kirjoitti...

Kyllä sun pitäisi syödä enemmän. Vaje korkeintaan -500 kcal ja liikunnalla ansaitut kalorit pitäisi syödä myös. Eikä syömiset saisi missään tapauksessa jäädä alle 1200 kalorin.

Asiaa. Ei tuossa ole oikeen mitään ideaa jättää syömättä noita liikuntakaloreita, kannattaa syödä edes jonkun verran niistä. Sillä ite oon ainakin huomannut, että vaikka vaaka on käytössä niin liikuntakalorini ja ehkä muutkin esim. lihat tulee arvioitua väärin, ja yleensä aina alakanttiin. Ja tuo virheprosentti kasvaa aina vaan kun jättää liikunnat syömättä.

Eikä kannata olettaa, että merkkailee yläkanttiin. Tuon em. mukaan kun merkkailet ja syöt niin katsele teoriakäyrää ja tarkkaile miten kroppa vastailee.

Tuosta säästöliekistä nyt ei ihmeemmin ole kokemusta, mutta kehottaisin viikon pari olemaan lievillä plussilla. Ja joku taisi kysyä; ennemmin kannattaa lisätä liikuntaa kuin vähentää entisestään syömistään - ehdottomasti.

KUinka helposti tai nopeasti keho menee säästöliekille? Näin lahdutuksen alussa tekis niin kovasti mieli saada tuloksia nopeasti, ja silloin yleensä innostuu liikaakin syömisissä ja liikunnoissa.

Timppa99 puhuu ihan asiaa.Eli ns.säästöliekki voimistuu kalorivajeen kasvaessa.Ja siinähän on nimenomaan kyse siitä,kun elimistö sopeutuu lähes mihin vain,jolloin alhaiset kalorimäärät ei vain laihduta.
Helposti juuri nopeat painonpudotukset voivat siihen johtaa,mutta ei se ihan hetkessä ainakaan alussa haittaa,vaikka paino reilummin putoaisikin.

Moni käyttääkin juuri sellaista tapaa laihduttaa,jossa alussa kalorit lasketaan melko alas,ja dieetin edetessä aletaan niitä nostamaan...En tiedä kuinka toimii,mutta kaikkeahan kannattaa kokeilla!

Tuo varmasti pitää paikkansa,mutta pitkään jatkunut "säästöliekkihän" voi pysäyttää rasvan palamisen(käsittääkseni) lähes kokonaan,jolloin alhaisilla kaloreilla eteneminen tietää kataboliaa(lihasta purkavaa tilaa kehossa),mikä tietysti ei ole hyvä asia...

Täällähän oli upeasti vastauksia kinkkisiin kysymyksiin! Olen miettinyt itse samaa ja kerronkin alkuun oman tarinani:

Olen jojoilija ja painonpudotusta ja nousua on ollut viimeisen 10.v ajan useampia kertoja. Liikuntaa on ollut hyvin vähän tänä aikana. Nyt viimeksi aloitin pudottamaan painoa vuosi sitten maaliskuussa tyttäreni syntymän jälkeen. Pituus 172, paino silloin n. 100kg (synnytyksen jälkeen kun kotiuduin). Sain tiputettua ekoina viikkoina hienosti painoa. Ja pian alkukeväästä paino oli jo 94kg tuntumassa.

Siitä se ei lähtenyt tippumaan mitenkään. Yritin karppausta ja kalorilaskuria yms.. Paino junnasi vain samassa - ihan sama tarkkailinko kaloreita vain en.

Samasssa lukemassa mentiin jouluun asti, kunnes aloitin tiukan karppivalion kalorilaskurin avustuksella. Sillä lähti HETI -4,9kg vain 11 päivän aikana! Minun oli vain pakko lopettaa karppaus, kun tuli sydämen tykytystä ja rintaa alkoi painamaan useita kertoja päivässä. Koskaan aiemmin en ollut kokenut vastaavaa, mutta eipä se painokaan noin nopeasti ollut koskaan laskenut..

Tämänhetkinen tilanne:

Karppikokeilun jälkeen aloitin kalorilaskurissa terveellisen ruokavalion tammikuussa 2012 (PT:n laatima ruokavalio) ja sain pudotettua painon 87kgn tuntumaan. Vielä olisi tavoitteeseen 12kg matkaa (ihannepainon yläpäähän). Nyt ollaan junnattu ja sahattu 87-88kg välillä jo kuukauden ajan. Jos on treenit paino pomppaa seuraavana päivänä +1kg, ja jos on lepopäivä paino laskee -1kg.

Syön todella terveellisesti nykyään, ruokavalio on tehnyt olosta pirteän ja reippaan. Saan paljon hyviä rasvoja ja huono rasva tulee vain kanasta. Kuidut ylittyy reippaasti yli suositusten 25-50g / päivä. Ja kasvisten määrä on 1-1,3kg päivässä! Eli ruokapuoli on tosi hyvin hallussa. Jaottelen syömiset 5 kertaan päivässä. Vettä juon 1l-3l päivän aikana. Kaloreita tulee ruuasta 1450-1800kcal / päivä, riippuen liikunnan määrästä. Ja jos herkuttelen niin herkut miltei aina mahtuvat päivän kaloreihin. Toki joskus tulee poikkeuksia, mutta ne kuuluvat elämään.

Liikuntaa on 3-5 krt viikossa: 2 x personal trainer (fustraa, funktionaalista lihaskuntoharjoittelua pitkillä sarjoilla), 2-3 x reipas kävelylenkki 30-50min. Ja sitten yksi omatoiminen kuntosalikäynti. Fustrassa kulutan n. 700kcal, lenkillä n. 400kcal ja omalla kuntosalikäynnillä 500-700kcal. Liikuntakalorien määrä vaihtelee suuresti, mutta liikuntaa on mielestäni riittävästi.

Nyt tosiaan paino sahaa tai on miltei paikoillaan. Mitähän tässä voisi tehdä? Olen ollut kärsivällinen, mutta kesä lähestyy ja kroppa on edelleen "läskin peitossa".. Toki paljon muutostakin on tapahtunut. Mutta huomasin juuri pari päivää sitten, ettei sentitkään ole juurikaan laskeneet enää kun saavutin tuon 87kg. Eli tämä vaikuttaa säästöliekiltä, eikö? Nyt kaikki vinkit tänne!!! Kiitän kovasti jo etukäteen!!!!!!

Säästöliekkiä on puitu monesti täällä. Olin kyllä käsittänyt, että yksimielisyyteenkin on jo päästy - niin kuin edelläkin on todettu, eli noin suurin piirtein: ”Säästöliekki on olemassa, mutta se ei tarkoita että paino ei laske, vaan että työläisyyteensä nähden se laskee hitaammin.”

Lisäksi se on erittäin epäterveellistä aivoille ja lihaksille pitää suurta kalorivajetta yllä.

Tärkein pointsi on kyllä surullisin laihduttajan kannalta: YLI 80% laihduttajista lihoo takaisin alkuperäisiin mittoihin. Eli pitkäkestoinen aivopesu pihiruokailuun ja uusiin tapoihin on tarpeen, siksi laihdu hitaasti ja oppien uusi tapa syödä ja/tai liikkua. Lihasten menetys ei auta tässä yhtään, vaan tekee uusintayritykset vieläkin vaikeammiksi.

Tämä minkä ciry and sugarmindy laittoi on paras jonka olen nähnyt aiheesta kirjoitettavan. Eli kolmannen kerran :
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Mika-ihmeen-saastoliekki-441

Kilpirauhasarvot olisi tosiaan kyllä hyvä mittauttaa, mulla oli laihdutuksen alku samankaltainen ja sitten paljastuikin kilpirauhasen vajaatoiminta ja selkeni että mistä ne kilot ovat ylipäätään kerääntyneet ja miksi paino ei tipu.

Jos kyseessä on vajaatoiminta, niin ilman synteettistä kilpirauhashormonia ja hyvää hoitotasapainoa elimistö heittää kyllä nopeasti ja reippaasti säästöliekille. Tietenkin voi kyllä heittää säästöliekille jo muutenkin vaikka ei vajaatoimintaa olisikaan jos syö pitkän aikaa alle 1200kcal ja menee liian suurilla vajeilla. Mutta jos kyseessä on vajis ja aineenvaihdunta on muutenkin "jäässä" niin sitten se kyllä stoppaa melkein kokonaan ja keho alkaa varastoimaan kaiken ruoan koska luulee olevansa aliravitsemustilassa ja pitää kiinni niistä rasvoista kropassa viimeiseen asti.

Että kannattaa käydä mittauttamassa, se on yksi verikoe millä ne arvot saa selville!

Säästöliekistä olen kärsinyt itsekin, nyt itseasiassa tänään saavutin lopullisen tavoitepainoni ja vähän yli vuoden laihduttamisen jälkeen kiloja on lähtenyt n. 32kg. Mutta onhan tää ollu melkonen prokkis kun tuo kilppari on aina toisinaan keksinyt kaikkea vänkää jos oon menny liian isoilla vajeilla ja kerran se heitti mut ylikuntoon kun en tajunnu kuunnella kropan viestejä.

Paino junnasi mullakin juuri äskettäin myös parisen kuukautta ja olin selkeästi säästöliekillä enkä meinannut millään päästä lopulliseen tavoitepainoon. Söin viikot tuhatta kaloria ja repsahdin mässäämään viikonloppuisin, sitten taas viikko kituuttelua että pääsi samaan painoon ja taas uusi repsahdus. Että ei auttanu ainakaan satunnaiset mässyttelyt, melkeinpä vain pahensi asiaa että mulla on nyt vahvistunut käsitys että säästöliekiltä pääsee vain siten että nostaa kokonaiskalorimääriä ylipäätään ja yksi mässypäivä ei sieltä säästöliekiltä kyllä vedä pois.

Itse päätin keksiä ahdinkooni jotain uutta, että pääsen siitä noidankehästä joten kehitin itselleni kahden viikon "Motivaatiokuurin", jotta pääsen itseni syyllistämisestä ja kitukaloreilla elämisestä. Kahden viikon jälkeen pääsin pöhötyksistä ja viimeinkin siihen lopulliseen tavoitepainoon. Yhden ainoan kerran kalorit jäivät hieman alle 1200kcal, jätin mässyt ja alkoholin ja yritin kalastaa taas sen motivaation ja positiivisen fiiliksen takaisin ja alkaa jälleen syömään TARPEEKSI. Ja se kannatti.

Koska tuo mun kuuri herätti kiinnostusta yleisestikin, niin perustin sitten myös ryhmän joka löytyy täältä: http://kalorilaskuri.fi/foorumi/vertaisryhmat/motivaatiokuuri/3/logon#199197

Tervetuloa testaamaan! Tämä ei sitten ole mikään ihmekuuri, jossa on pakko olla täydellinen vaan enemmänkin saada ne ruokailut ja liikunnat taas kondikseen. Itellä tosin tippu paino myös siinä ohessa.