perjantai 23.09.2011

Asioilla ramppaamista ja kaupassa käyntiä, ja tietenkin vauvan kans touhua.. Aika aktiivinen päivä, mutta lenkille en kerenny enkä jumpannu. Ei haittaa Selkä ja kyljet ihan muusina eilisestä jumpasta! Huomenna ehkä keskiselle, siinähän sitä tuleekin kävelyä. Jos ehdin niin lenkille vielä sitten. Ihan jees päivä, on vaan älytön herkkuhimo jatkuvasti! Tai lähinnä suklaan tai pähkinöiden himo, kaks heikkoutta.

torstai 22.09.2011

Noniin, tuo on siis todellinen paino ja kiitos toissapäiväsen mässäilyn, paino nous puoli kiloa. :/ Mutta ei paha, tuostakin vielä todennäkösesti lähtee aika helposti, niinkun monesti käy ahmimisen jälkeen. Jää nähtäväks.

Eilen sain itteni kunnon lenkille ja vedin tunnin niin lujaa kävellen kun ikinä vaan jaksoin ja vähän hölkkäsinkin. Heti on ihan erilainen lenkki kun lisää vähän vauhtia! Ja tulee taas motivaatiota jatkaa. Tänään en valitettavasti lenkille pääse, ei kertakaikkiaan ehdi. Illalla on ainoa mahdollisuus kun mies tulee töistä mutta silläkin on salipäivä ja menis niin myöhään mun lenkkeilyt. Mutta ei se mitään, hyvä pitää lepopäivä välissä. Ehkä hippasen jumppaan vaan, jos tyttö sen mulle sallii. 1.10 aukeaa kuulemma kuntosali, sillon siis alkaa mun kunnon jumpat! Mahtavaa

Syöny oon mielestäni hyvin, ei oo tullu mitään ylimääräsiä sapuskoja. Ja proteiinia on tarpeeks. Pyrin saamaan vähemmän hiilareita ja enemmän rasvaa ja proteiinia, aika haastavaa mulle. Mulla on nimittäin tapana syödä paljon rasvattomia maitotuotteita ja hedelmiä ja leipää kasalla kinkkua. Ja vitaminoituja mehuja tai appelsiinimehua. Meinaa jäädä rasvat vähiin! Mut toi on hyvä lisätä kylmäpuristettua rypsäriä tai oliiviöljyä esim. puuroon aamulla, tykkään siellä sen mausta. Ja muihinkin sörsseileihin yritän lisäillä..

(lisäys)
Jep eli vähän jumppaa sain tehtyä ja pyöräilemässä kävin koiran kans ihan vaan molempien mielen virkistykseks. Ei niin hyvä ruokapäivä, mut kalorit meni ok!

keskiviikko 21.09.2011

Tänään totesin, ettei tästä tuu mitään. Jaksan viikon kerrallaan skarpata ja syödä oikein, sitten sorrun ahmimaan. Mulla on ollu syömishäiriö, ja tuntuu että on vieläkin jonkinasteinen. Aluks olin koukussa laihduttamiseen (40kg) ja sen jälkeen ahmimiseen. Ensin se oli ihan sairaalloista, mutta vuosien myötä lievempää. Nyt en oo enää niin kriittinen, kiitos aviomiehen ja lapsen, mut en oo tyytyväinenkään. Ahmin silti, aina välillä. Kerran pari viikossa. Ja jos sorrun johonkin pieneen, on helvetti irti. Ahmin lopun päivää. Nii se menee aina! Oon tähän asti kuvitellu että kun laihdutan vielä nii näytän kyllä paremmalta. Ehkä, mut tänään pinksahti joku päässä. Mun pitää unohtaa se laihduttaminen. Ainakin melkeen.

Tajusin että en juurikaan liiku yhtään, yritän käydä lenkillä melkeen joka päivä mut aina se jää, ja jumppakin jää siihen kerran innostukseen. Sitte ku ahmin, ollaan taas tilanteessa nolla. Elikkä elikkä, liikuntaa rutkasti enemmän! se pitää mielen virkeänä ja motivaation yllä, mut mikä siinä on nii hiton vaikeeta lähteä lenkille tai salille... Ehkä auttaa kun liityin uuden kuntosalin jäseneks, se aukeaa viimestään enskuussa. eli sillon alkaa mun lihaskunto! Siellä on siis kaikkia ryhmäliikuntoja, en oo koskaan käyny. Uskon että se saa mut liikkeelle kun alottaa uuden lajin!

pidän kalorit kulutuksen tasolla sinne asti että tippuu 53kiloon, (tiedän, piti unohtaa laihdutus) sitte laitan plus 300kcal että jaksan ahmimatta ja yritän ainoastaan kiinteytyä. imetän siis niin se kuluttaa.

Siis tuo tämän päivän paino ei edes pidä paikkaansa, se on eilisen paino. Nyt se on enemmän, en uskaltanu käydä puntarissa kun eilen jälleen kerran ahmin sitä sun tätä.. uhhuh. Huomenna sitten.