tiistai 05.11.2013

En ole kiukkupussi, vaikka aloitankin blogini muristen...

Kävin viimesunnuntaina pitkästä aikaa uimassa. Luulin että sunnuntai-iltana, vähän ennen sulkemisaikaa olisi tilaa, mutta voihan pettymys – kuntouimareille varattu kahden radan levyinen kaista oli valloitettu seurusteluun ja altaan päätyyn nojailuun. Etsipä siinä sitten sopiva rako, mistä potkaista vauhtia…

Uin yleensä puolitoista/kaksi kilsaa kerrallaan, mutta tällä kertaa piti tyytyä yhteen, koska uiminen oli yhtä ohittelua ja jarruttelua tuon seurusteluporukan lilliessä vierekkäin altaan päästä toiseen koko ajan pulisten. Muutkin kuntouimarit surffailivat parhaansa mukaan ja luulenpa, että tunnelmat heillä olivat samat kuin minulla!

Tuo vanha ja ahdas uimahalli sulkee pian ovensa ja pääsemme uimaan upouuteen vesiliikuntakeskukseen, jossa on hulppeasti tilaa kaikille. Onnessani odotan sitä hetkeä, kun puhaltelen menemään 50-metrisessä altaassa

Löysin tämän kalorilaskurin vahingossa etsiessäni netistä hyvää kalorilaskuria – hih!
Ovatkin osanneet laittaa laihdutuslinkille osuvan ja löytyvän nimen. Kaloreiden päivittäinen ylöskirjaaminen kannustaa ja laihduttaa ihan oikeasti, kun näkee konkreettisesti numeroina ja käyrinä sen, mitä pistää suuhunsa ja miten paljon liikkuu. Niinpä taas aloitin ja kuluneiden kolmen viikon aikana olen jo pudottanut painoa pikkuisen.

Minulla ei ole suurta painolastia pudotettavana, vaan kyseessä on enemmänkin painonhallintaan liittyvä projekti. Niin kovin monesti olen onnistuneesti saavuttanut tavoitteeni, lopettanut kaloreiden laskemisen ja omppuuntunut taas. Jokohan nyt oppisin syömään oikein

1. Haami sanoi...

Tervetuloa Laskuriin! Minä olen myös laihduttanut monta monituista kertaa itseni juuri tuohon 65 kilon pintaan. Mutta 10 kiloa ja enemmänkin tulee kummasti parissa vuodessa, jos ei tarkkaile painoaan. Olen ollut täällä nyt noin kaksi vuotta, olen lihonut ja laihtunut vähän, mutta suurin hyöty on se, etten liho kymmentä kiloa lisää. Nykyisen olen 5/2 dieetillä ja se tuntuu sopivan minulle. Huhtikuusta on 5 kg lähtenyt, vaihtelevasti paino nousee ja laskee, mutta 78 kilosta olen kuitenkin päässyt 73 kiloon. Tavoitteena on alle 70 kiloa, en enää sinne 65 yritäkään
Kauniin kuvan olet laittanut.
Hyvää tiistaita!

tiistai 05.11.2013 klo 15:26

2. Haami sanoi...

Hei taas! Alla lyhyt tietoisku 5/2 dieetistä, mutta löydät kyllä netistä pilvin pimein tästä tietoa
Brittilääkäri Michael Mosleyn tunnetuksi tekemä 5:2-dieetti on viime kuukausina levinnyt kulovalkean tavoin ja herättää syystäkin keskustelua. Dieetissä saa syödä viitenä päivänä viikossa mitä lystää, mutta kahtena päivänä naiset saavat syödä vain 500 kaloria päivässä ja miehet 600 kaloria. Paastopäivien kalorit saa koostaa kuten tahtoo ja syödä joko osissa tai kaiken kerralla. Paastopäivät eivät saa olla peräkkäisiä päiviä.

tiistai 05.11.2013 klo 21:42

keskiviikko 06.11.2013

Ankeaa, märkää, tuulista ja parin tunnin päästä säkkipimeää - hoi talvi, missä viivyt!

Piti viedä vanha autonreuhka jarruremonttiin kaupungin toiselle laidalle ja laiskamato minussa mietti, miten pääsen sieltä helpoimmin pois. Bussilinjat pikkukaupungissa eivät rullaa joka paikkaan, enkä mokoman vuoksi viitsi ketään vaivatakaan, joten päätin kävellä - pakotin itseni kävelemään.

Ajoin auton korjaamoon ja lähdin marssimaan kotiin reipasta vauhtia. Matkaan hujahti tasan tunti ja vaikka en omistakaan mitään "matka/sykemittaria", vanhan sauvakävelijän tuntumalla ja kotikaupungin välimatkojen tuntemuksella vauhtini oli noin 6km/h.

Jopas olen itseeni tyytyväinen, virkistyinkin tosi paljon. Näinköhän löytäisin taas kävelyinnon syksyn vaan jatkuessa vielä marraskuussakin...

1. Heluna53 sanoi...

Kiitos vinkistä , sitä vaan on niin kärsimätön ainakin näibn aluksi kun opettelee tätä laskuria ehkä se 1 xvk punnitus ois paras...

torstai 07.11.2013 klo 14:49

torstai 07.11.2013

Pihassa pikkuisen lunta ja paljon lapsukaisia

Tämä muori on viettänyt sisäpäivää kyllästymiseen asti. Olisi monenlaista puuhaa ympärillä levällään - keskeneräinen ompelus keittiön pöydällä ja olohuoneessa odottaa neulottu lapasenvarsi jatkoa, jahka suunnitelma edistyy.

Koti on hyrskyn myrskyn, mutta kumman rauhallisesti vain totean tilanteen, eihän minulla ole kiirettä mihinkään, eikä kukaan ole moittimassa tai neuvomassa. Yksinelämisessä on puolensa

Niin on myös syömispuolella. Eilen valmispastaa (hyi ku oli pahaa) ja tänään kaurapuuroa, mikä oli tietysti hyvää. Illalla leipää, jugurttirahkaa ja klementiinejä. Minulla tahtoo toiset päivät mennä vähän överiksi ja toiset jäävät vajaiksi, mikä ei liene oikein hyvä tapa...

Ruuanlaitto ei aina oikein huvita, mutta huomenna teen ison purkillisen kaaliporkkanasalaattia, josta riittää pitkäksi aikaa narskuteltavaa

perjantai 22.11.2013

Jokohan syksy vihdoinkin antaa periksi talvelle ja loppuu tämä säkkipimeä aika...

Painonhallintaprojektini on hyvällä mallilla. En ole laihtunut, vaan saanut takaisin puolisen kiloa, mikä ei haittaa. Olen kirjannut kuuliaisesti ylös kaiken syömäni ja tehnyt havaintoja. Nyt vasta tajuan, kuinka paljon esim. Oivariinissa on kaloreita! Yritänkin jättää rasvan leivän päältä kokonaan pois.

Tämä pimeys ei innosta liikkumaan ja nukun aamuisin liian pitkään. Kun valoisan aika on lyhyt, tuntuu että päivät hujahtavat hirveän nopeasti ja illalla huomaan, etten tänäänkään saanut aikaiseksi juuri mitään.

Hitauteen oppiminen on sitten hidasta, vaikka juuri hitaudessa asustaa mielenrauha.

sunnuntai 15.12.2013

Paistoin eilen tämän vuoden ensimmäiset joulutortut ja mussutin saman tien kolme kappaletta - 474 kcal

Joulun lähestyminen ei näy arjessani juuri mitenkään. En osta lahjoja, en lähetä kortteja, en siivoa isosti, en laita joulukuusta en ja en sitä enkä tätä, otan vaan rennosti.

Musiikki on asia, joka saa tunteeni - myös jouluiset - heräämään. Kävin viikolla kirkossa kuuntelemassa lahjakkaan kanttorimme urkukonsertin ja kun lauloimme yhdessä "Enkeli taivaan" tunsin suurta rauhaa. Jouluradiota rupean kuuntelemaan vasta jouluviikolla.

Vietän "yksinjoulua" taas vaihteeksi monestakin syystä. Läheisimmät ihmiseni asuvat kaukana viettäen omia perhejoulujaan, joten tämä "yksinjouluileminen" on myös asia, johon täytyy sopeutua. Olenkin miettinyt, että jos aattona on lauhaa, saatan lähteä joulupukkeja bongailemaan ja kuvaamaan Ja hautausmaalla käyn kävelemässä myöhään illalla, jolloin siellä ei ole enää juuri ketään. Olen jonkin sortin erakko - joskus tyytyväinen, joskus surullinen...

Joulukirkossa käyn vanhan isäni kanssa, jos hän jaksaa lähteä. Olen hänen kanssaan viettänyt useita jouluja, mutta tulevana jouluaattona isäni viettää muutaman tunnin siskoni perheen kanssa.

Tämä keskitalven pimein aika on minulle melko raskasta, mutta sekin täytyy vain elää läpi päivä kerrallaan. Pitää keksiä mukavaa puuhaa ja niinpä olenkin nyt neulonut pitkästä aikaa isompaa työtä, villatakkia. Aika hurahtaa kuin siivillä ja olen havahtunut lopettamaan monesti vasta yhden maissa yöllä. Vuorokausirytmini on keikahtanut ihan nurinniskoin!

1. Niinpaniin sanoi...

Olipa sun tarinassa kovasti tuttua tuo jojoilu, vaikka kuinka muka jo luulee tehneensä elämänmuutoksen, samoin kuin postauksesi joulun valmistelemattomuudesta.

Minäkin olen yhden ainokaisen yksinjoulun viettänyt, eikä se tosiaankaan varsinkaan eron jälkeen tuntunut hyvältä, mutta oli mahdollisuus keskittyä ihan vain itseensä ja käydä menneet läpi surunkin kanssa.

Tsemppiä painonhallintaan!

sunnuntai 15.12.2013 klo 16:38

2. Sirpy sanoi...

Tervetuloa laskuriin!
Täälä meitä on useita omppumasuja keventämässä olotilaa
Hyvää pyhäiltaa sinulle!

sunnuntai 15.12.2013 klo 21:39

maanantai 16.12.2013

Wauu, on aihetta kiljaista

Laitoin tänään pitkästä aikaa päälleni iättömän ja mieluisan, puolipitkän liivin. Olen sen joskus ommellut ja sittemmin on ollut aikoja, jolloin yksikään nappi ei ole yltänyt kiinni...

Mutta tänään - hip ja hei - kun napitin tuon "muotoon ommellun" liivin, vyötärölle jäi hieman väljää

Harvemmin käytettävät, ajattomat lempivaatteet ovat paras mittari kertomaan vyötärön kapenemisesta. Nyt alkaa jänskättää, milloin omppumahani kutistuu vielä sen verran, että pystyn surutta pukemaan päälleni erään mustavalkoisen villamekon, joka on odotellut kaapissa muutaman vuoden

1. Sirpy sanoi...

Tavoitevaatteet on hyvä motivaattori

maanantai 16.12.2013 klo 21:40

lauantai 22.02.2014

Hei vaan!

Nyt en puhu laihdutuksesta, vaan siitä että perustin ryhmän:
TUPAKASTA EROON LOPULLISESTI - vertaistukiryhmä kevät-14

Jos sinäkin taistelet tuon addiktion kanssa, josta on niin vaikea päästä eroon, liity ryhmään lopettamaan

Kirjoitellaan, kerrotaan ja tuetaan toisiamme kaikin mahdollisin keinoin. Ihana, savuton kevät ja kesä ja loppuelämä odottaa tumppauksen myötä.

Tumpataan ja tsempataan!

1. Sinober sanoi...

Hienoa ja onnea hyvästä päätöksestä! Itse lopetin tupakoinnin 3 vuotta sitten ja päätös on ollut hyvä. Tilalle on tullut liikuntaa, reippautta ja terveempi keho. Paino nousi ensin joitakin kiloja, mutta nyt vuoden alusta olen ottanut kiloista niskaotteen ja päässyt entisiin lukemiin. Tupakoinnin lopettamisessa ensimmäiset 15 vuotta on ne vaikeimmat . Tsemppiä taipaleelle!

lauantai 22.02.2014 klo 08:45