perjantai 25.07.2014

lauantai 26.07.2014

sunnuntai 27.07.2014

tiistai 29.07.2014

keskiviikko 30.07.2014

4 viikkoa reissuhommia hangossa alkaa syömään miestä! Hyvä puoli tässä on se motelliltamme alkaa mukava kuntorata jota jaksaa silloin tällöin kierrellä. Kotioloissa en eksy juuri koskaan kuntoradalle juoksemaan, vaikka meidän kotiovelta pääsee minuutissa turun pisimälle kuntoradalle. Pehmeä maasto ei vaan ole minun juttu. No enivei täällä tulee hoidettua ainakin noi hitaat hölkät kuntoradalla. Tänään oli vuorossa sykemittarin tarjoama perusjuoksu tarkoittaa siis minun kohdalla liikkumista sykealueella 3 138-156. Ensin parikymmentä minuuttia hidasta jolkottelua sykealueella 2 kilometrivauhtien ollessa siinä 7.30-7.45 min/km. Ilokseni sain huomata, että vauhti tuolla 2 sykealueella on parantunut huomattavasti tässä kesän aikana. Vähän maastosta riippuen kilometriajasta on pudonnut 30 sekuntia. (huippua)! Muutoinkin lenkki meni kohtuullisen lennokkain askelin. Vauhtihan minun lenkeillä ei päätä huimaa kilometrit 3-8 mentiin 5;30-5:45 vauhtia viisi seuraavaa sitten oltiinkin jo 6 minuutin tuntumassa. Matkaa kertyi siis piirun verran vajaa 13 kilometriä.

Lenkin alussa sykemittari herjasi taas kerran alhaisesta sykesensorin paristosta. Aivan käsittämättömän huono tuo polarin rc3gps. Jatkuvasti jotain häikkää. Luulisi, että siihen hintaan mitä itse tuosta maksoin saisi toimivan laitteen. No parempia laitteita odotellessa mennään tällä.

torstai 31.07.2014

Pannukakkua ja kermavaahtoa
Eilisen juoksun jäljeltä jalat oli aamulla pikkuisen jumissa. Epäilinkin aamupäivällä, että tänään jää ohjelman mukainen hidas lenkki tekemättä. Puoleen päivään mennessä jalat oli kuitenkin taas kunnossa.

Päivän koettelemus oli työpaikkaruokailu. Kuukauden ajan olen onnistunut välttämään vaaleita jauhoja kohtalaisen hyvällä menestyksellä. Tänään amica tarjoili niin laihaa salaattia, että jäi nälän tuntemus masun pohjalle. Katse osui jälkiruokapöytää. Tarjolla oli pannukakkuja kermavaahtoa ja mansikkahilloa. RETKAHDUS! Söin palasen pannukakkua ja hittolainen, että tuli kova morkkis. Hyväähän se oli, mutta loppupäivän oli olo kuin kultakalalla. No päätin olla soimaamatta itseäni enempää aiheesta. Ja ehkäpä jo ennen nukkumaan menoa olen unohtanut syömäni herkun.

Lenkkinä oli vuorossa tänään hidas lenkki. Alle 136 sykkeellä 80 minuuttia. Ensi alkuun tuntui aika tahmealta ensimmäinen kilometri meni aikaan 8.13, mutta seuraava menikin jo mukavaan 7.45. Sitten tapahtui jotain mitä ei aikaisemmin ole tapahtunut. Kilometriajat putosivat 7.20 ja sen alle. Ja nopeimillaan kilometri taittui 6.48 mutta luulenpa että sykemittarin gps alkoi sekoilemaan tässä kohtaa No oli miten oli juoksu indeksi oli 56 ja sen se ollut nyt tällä viikolla joka lenkillä. Siinäkin parannusta jonkin verran kun aikaisemmin parhaat juoksuindeksit ovat olleet 54 ja keskiarvo 49.

Tämä olikin nyt sitten pariin viikkoon viimeinen lenkki hangon maisemissa. Ensi viikolla lenkkeillään Tampereella ainakin torstaihin asti.

perjantai 01.08.2014

Kotiin paluu. Pääsin vihdoinkin Hangosta pois takaisin kotiin suomen Turkuun. Ensi töikseni lähdin tyksiin hakemaan vaimolta autoa ja sitten koiruuksien kanssa lenkille. Ilma oli taas sen verran lämmin, ettei viitsinyt iltapäivällä koiria kiusata pitkällä lenkillä.

Tämän päivän liikunnaksi valikoitui frisbeegolf. Olen ollut intohimoinen fribagolffin pelaaja jo useita vuosia tai ainakin ennen tätä vuotta. Tänä vuonna en nimittäin ole ennen tätä päivää pelannut kierrostakaan. Olen siis kisannut ko. lajissa kansallisella tasolla ja homma alkoi menemään treenatessa jo sen verran vakavaksi, että hauskuus harrastamisesta hävisi. Myös radalla vietetty aika oli pois perheeltä eivätkä hekään olleet tilanteeseen kovinkaan tyytyväisiä. Ajattelin jo viime syksynä, etten pelaa enää ikinä koskaan, mutta onneksi tänään tuli lähdettyä. Taidot olivat edelleen tallella vaikkakin jokseenkin ruosteessa. Kierroksesta ei sinäänsä jäänyt käteen mitään jälkipolville kerrottavaa, mutta onnistuin pitämään hauskaa heittelyn lomassa ja se oli positiivinen kokemus. Olen ilmeisesti kovin ääripää ihminen ja teen aina kaikkea täysillä tai en ollenkaan. Se on samaan aikaan siunaus ja kirous jonka kanssa on vaan tultava toimeen. Juoksussa en onneksi koskaan tule pärjämään fyysisten ominaisuuksieni puolesta Toivottavasti ainakaan.

Juoksemiset jäi tältä päivältä väliin (morkkis).