lauantai 17.01.2009

Kolmas kerta

Olen laihduttanut 107 kiloa. Ja silti painan 156 kiloa. Mahtava yhtälö. Mutta tosi.
Ensimmäisen kerran laihdutin 45 kiloa joskus 1970-luvun lopulla. Syömällä kananmunaa, tummaa leipää ja muuta perin yksitoikkoista. Vajaa vuosi kului ja pääsin alle 100 kilon. Ja sitten palasin normaaliin ruokavalioon.
Toinen kerta ajoituu 1990-luvun alkuun. Tuolloin lähtöpaino oli 162 kiloa ja taas pudotin alle 100 kilon. Pudotusta raejuustolla noin vuodessa siis 62 kiloa. Ja sitten löysin Rakkaan Vaimoni. Kun muut hyvän rakastelun jälkeen pistävät tupakaksi söin minä litran jäätelöä. Siitähän ne kilot tulivat takaisin.
Nyt on kolmannen kerran vuoro. Huippupaino oli lokakuun alussa 167,7 kiloa. Siitä alkoi pudottaminen, joulu kuitenkin elettiin normaalista ja uudesta vuodesta homma jatkui. Silloin löytyi myös tämä laskuri ja foorumi. Joka tuntuu sopivan minulle sillä ilman laskuria luulen syöväni vähemmän kuin kulutan. Mutta todellisuudessa homma meneekin juuri toisin päin.
Laskuri pitää minut maan pinnalla. Ainakin parin ensimmäisen viikon kokemukset kertovat homman toimivan.
Mutta katsotaan nyt miten äijän käy. Tavoite on kunnianhimoinen, joidenkin mielestä jopa sairas. Konekin varoitti tahdista.
Syitä laihduttamiseen ei ole vaikea etsiä. Liikkuminen on vaivalloista, hengitys rahisee kuin ruostunut betonimylly, vaatteet jäävät liki käyttämättöminä pieniksi, tabuja on enemmän kuin lestadiolaisilla. Kihtiin, pari diabetekseen, verenpaineeseen, veren ohennukseen mihin lie kaikkeen kumotaan kourallinen joka aamu. Jospa pääsisi osasta tabujakin eroon.
Ans kattoo nyt.

1. Ronja6 sanoi...

Tervetuloa leppoisaan porukkaamme ja hurjasti potkua projektiisi...siinä onkin haastetta, mutta olet jo aiemmin noin hurjia pudotuksia tehnyt onnistut varmaan, mutta ota maltilla, sillä ne liian nopeat pudotukseset tahtovat palata korkoineen takaisin

lauantai 17.01.2009 klo 10:19

2. Mase sanoi...

Hienoa, että jaksat yrittää ja uskon myös Sinun onnistuvan
Mutta tavallaan maltti on valttia myös tässä laihdutus hommassa Toisalta itse itsesi tuntien, tiedät varmasti mikä on Sinulle se hyvä tahti Mukavaa viikonloppua Sinulle

lauantai 17.01.2009 klo 10:27

3. Tiinatiti sanoi...

Hiljaa hyvää tulee. Tämä on kyllä toimiva juttu. Tsemppiä

lauantai 17.01.2009 klo 12:10

4. Muhku56 sanoi...

Oi ohrapuuro
Olis pitänyt syödä vaan 380 grammaa. Nyt meni 18 kallee yli.
Olen huono ihminen
Mutta toisaalta tuli käveltyä tunti jäällä, vedettyä vesikelkkaa klapi- ja eväslastissa pitkin jäätä. Että eiköhän sielä mennyt tuo 18 ylimääräistä kallee.

lauantai 17.01.2009 klo 20:23

sunnuntai 18.01.2009

1. Fiftisixti sanoi...

Ookoo sixti, meillähän on sit yli 100 kiloo annettavaa, siitähän moni olis jo kateellinen laskeskelin tossa jouluna, että 37 kg ylimääräistä ja nyt saa riittää, ei se firma kaadu vaikka vähän panostais myös itteensä. Yhdessä vain lukemat uusiksi

sunnuntai 18.01.2009 klo 10:51

keskiviikko 21.01.2009

Toivon torstai
Viime torstaina hyppäsin siis munasillani saunan jälkeen uuden hieno giganttivaakani päälle. Tuolloin numerot pysähtyivät tuohon 156,4 kiloon.
Se on siis huomenna vertailussa kun illalla taas kipuan digikoneen kannelle. Saas nähdä miten äijän käy.
Tuo laskennallinen pulihan näyttää ihan hyvältä päivätaulukkoni lopussa mutta voisiko se oikeasti olla edes lähelle noita lukemia. Minulle kun kun riittäisi hieman yli kilon pudotuskin.
Samalla tulee ensimmäinen omakohtainen kokemus siitä, onko kilolaskuri kohdallani kuinka hyvässä kalibrissa. Eli vastaako laskennalliset luvut ja norsuvaaka toisiaan.
Vaakatarina on muute pakko kertoa liki kymmenen vuoden takaa. Keväällä 1999 olin Lohjan aluesairaalassa sappikivileikkauksessa. Liki yhtä tuhdissa kunnossa kuin nytkin. Tuolloinen tohtorini joka sekä teki loistavaa työtä että oli muutenkin hyvä tyyppi sadatteli kuinka hän joutui yötä myöden ronkkimaan sisältäni hiekkaa ja kiviä kauhakaupalla.
Toipumisvaiheessa halusin siten itseni punnittavaksi mutta osastolta löytyi vain 145 kiloon mittaava vaaka. Mikä lie lastenosasto tuo nyt olikaan.
Lopulta avulias hoitohenkilökunta raahasi huoneeseeni useamman naisen voimin ja äänekkäästi tirskuen vaakaa joka punnitsi 175 kiloon saakka. Tirskumisen syykin selvisi kun hoitajat arvuuttelivat minulta, mistä kyseinen vaaka oli löytynyt: katastrofivarastosta.
Että sellainen katastrofi oli silloinen painoni, muistaakseni silloinkin reilusti yli 150 kiloa.

torstai 22.01.2009

Hei mä liikun, siis olen.
Katso vaikka: Siirry sivulle!

1. Muhku56 sanoi...

Minäkö muka epäluuloinen ja vainoharhainen. Siirry sivulle!

torstai 22.01.2009 klo 09:37

perjantai 23.01.2009

Aaltoja plees

Se siinä seisoo munasillaan. Meina norsuvaa'alla eilen illalla. Kolme punnitusta. Ensimmäinen 153,0. Toinen 153,0. Ja kolmas kerta 152,9.
Se on siinä.
Viikon kehitys 156,2:sta 153,0:aan.
Nestettä tosin enimmäkseen, sen huomaan nilkoista ja poskista. Mutta kaikki se on pois.
Olen onnellinen.

1. Ananiia sanoi...

~~~~~~~~~~ Aivan muikea startti! Paljon onnea ja nauti hyvin ansaitusta onnen tunteesta. Tästä on vain yksi suunta - alaspäin. Oikein mukavaa viikonloppua!

perjantai 23.01.2009 klo 21:23

2. Modestyb sanoi...

Wow, hienosti on sulla alkanut. Mulla tulee aina hersyvän hyvä mieli tuosta sun tarinan valokuvasta. Saako udella missä päin Pihlajavettä mökki. Meiltä on Pihlajavedelle n. 30 vene km. Ja mökki jossa pari kertaa vuoteen piipahdetaan on Lohilahden lähellä.

lauantai 24.01.2009 klo 00:23

lauantai 24.01.2009

1. Tiinatiti sanoi...

Hieno pudotus! Tsemppiä!

lauantai 24.01.2009 klo 10:10

sunnuntai 25.01.2009