maanantai 16.01.2012

tiistai 17.01.2012

keskiviikko 18.01.2012

torstai 19.01.2012

Sain selkiytettyä tavoitteeni itselleni ja merkkasin ne muistiin tännekin.

Ajattelin mittaavani painonpudotustani BMI:n enkä kilojen avulla, sillä en lainkaan osaa sanoa, että minkä painoinen haluan olla, sillä siitä kun viimeksi olin laiha on kuusi vuotta, kaksi synnytystä ja aika tavalla elämänkokemusta aikaa, enkä tiedä, millä tavalla uudelleen rakennettu vartaloni haluaa muodostua. Entinen 47 kiloa tuskin sopii aikuisen naisen vartalolle, enkä missään nimessä halua olla riukulaiha. Kyllä naisella saa minun mielestäni olla muotoja.

Olen laittanut aikatauluni kulkemaan suunnilleen sen -500 grammaa viikossa, joten näin ollen projektiini kuluisi tarkalleen vuosi. Ja sitten voisin rauhassa ensi vuoden keväällä pudotella niitä mahdollisia viimeisiä kiloja.

Liikuntatavoitteena minulla on pääasiallisesti se, että opin harrastamaan sitä säännöllisesti ja NAUTTIMAAN siitä. Otan ensi alkuun mukaan vain reippaan kävelyn (tosin teloin sunnuntaina nilkkani ja lääkärin arvion mukaan se saattaisi ehkä olla kävelykunnossa ensi viikolla ), sillä se on ainoaa liikuntaa, johon motivatio varmasti riittää. Lisään lajeja pikkuhiljaa niin, että lopulta harrastaisin liikuntaa viitenä päivänä viikossa.

Aloitan juoksukoulun kun BMI on 30 ja painoa sen verran vähemmän, että polvet varmasti kestävät. Se kestää 11 viikkoa, joten viimeistään elokuussa olisin siinä kunnossa, että voisin juosta 10 kilometriä. Tuskin jaksan odottaa, juokseminen on nuorena ollut lempiurheilulajini. Etenkin maastojuoksu.

Ruokailun osalta yritän pitää miinuskalorit viidessäsadassa, hiilihydraatit 70-80 gramman välissä ja proteiinia n. 1,5 grammaa/ihannepainokilo. 2 litraa vettä päivässä ja vähintään puoli kiloa kasviksia. Ja juhlia tietenkin saa, mutta vain silloin, kun tavoitteet ovat aikataulussa Ja silloinkin valitaan niitä järkevämpiä herkkuja

Ja tärkeintä on olla itselleen lempeä ja suvaitsevainen. Edelliset laihdutus/elämäntapamuutosyritykseni ovat kaatuneet liian kovaan yrittämiseen ja epärealistisiin tavoitteisiin. Tällä kertaa varaan itselleni aikaa tottua muutoksiin, en kärvistele nälissäni ja pidän huolen siitä, että liikun niissä rajoissa, joissa keho kestää ja viihtyy.

Hyvin suunniteltu on valmiiksi tehty, eikö

1. Hennie sanoi...

Kiitos, niin toivon itsekin Ja ehkä just tää, et kirjaa kaiken ylös kaikkien nähtäväksi niin laittais ees jonkinlaista kynnystä sille mitä suustani alas pistän. Saa nähdä

torstai 19.01.2012 klo 14:05

2. Hennie sanoi...

Mä en oo täällä kertaakaan ollut, mutta niin paljon on tultu jojoiltuu ja kokeiltuu kaikkee, että päätin tätäkin nyt sitten kokeilla. Mut kaikista suurin koettelemus mulle on vastustaa mun kiusauksia.. Kaikista ärsyttävintä on mennä töihin ja huomata meijän keittiössa kaiken maailman pullia ja kakkuja yhteisiksi syötäviksi.. Tekis mieli heittää kaikki vaan roskikseen !

torstai 19.01.2012 klo 14:19

3. Hennie sanoi...

Mulla on ihan sama ! Ne on hyviä ja niitä voi napostella hyvällä omallatunnolla aina sillonku jtn hyvää tekee mieli

torstai 19.01.2012 klo 21:31

4. Hennie sanoi...

Kiitos oikeesti mun nimpparit oli jo eilen mut kaks vuot sitten ne oli viel 20pv mut viime vuon ne muuttu jostain syystä
Joo ihan varmasti täytyy olla todella rantakunnossa ;D

perjantai 20.01.2012 klo 19:10

perjantai 20.01.2012

Minun kaloritavoitteeni päivässä on noin 1400 kaloria, mutta syömiseni ovat jääneet joka päivä tällä viikolla alle tuhannenkahdensadan, eilen alle tuhannen. Syön viiden aikaan kunnon täyttävän aterian, eikä sen jälkeen enää vain ole nälkä. Puputan television ääressä illalla porkkanoita makeiden herkkujen korvikkeena ja olen täysin tyytyväinen. Eilen kerta kaikkiaan vain unohdin syödä iltapalaa, koska pelasimme mieheni ja tämän siskon kanssa Monopolya yöhön asti. Pitänee korjata asia hieman isommilla viikonloppusyömisillä ettei elimistö menisi säästöliekille. Tai eniten pelottaa, että jos nyt paino tippuu hyvin, tunnen kiusausta myöhemminkin pitää väkisin isoa vajetta ja kokemuksesta tiedän, että se kostautuu hallitsemattomilla ahmimiskohtauksilla.

Toivottavasti nilkka olisi ensi viikolla kunnossa, että pääsisi liikkumaan. Inhottaa kun on noin upeita kelejä, eikä pääse lenkille tai lumitouhuilemaan lasten kanssa

lauantai 21.01.2012

Minulle tuli hiljattain paketti fitnesstukusta, nimittäin proteiinijauheita. Ne ovat osoittautuneet elämän(tai laihdutuksen) pelastajiksi.

En pysty syömään aamulla juuri mitään kunnollista. Oikeastaan syön usein päivän ensimmäisen aterian, kun laitan perheelle päivällisen viiden aikaan. Sitten puputan "nälkääni" siitä eteenpäin iltaan saakka. Sokerit ovat päin sitä kuuluisaa, on väsynyt, ärtyisä ja haluaa makeaa. Siitä voi päätellä, mistä suurin osa kiloistani ovat tulleet.

Proteiinijauhoista sekoitettu pirtelö sen sijaan menee alas aamullakin. Ja illalla, jos kalorit ovat jääneet liian alas ja makrot ovat pielessä, muttei tee enää mieli mitään kunnon ruokaa.

Proteiinipirtelö pitää nälkää yllättävän pitkään, ravintoarvot ovat kohdallaan ja kun makuina on esimerkiksi minttusuklaa ja kermakeksi, ne vievät myös makeanhimon mennessään

Minusta ihmisen pitäisi syödä mahdollisimman aitoa, käsittelemätöntä ja puhdasta lähellä tuotettua ruokaa, mutta annettakoon minulle minun syntini anteeksi laihduttamisen nimessä amen etc.

Tänään menen katsomaan serkkuni vastasyntynyttä tyttövauvaa. Oma esikoiseni täytti eilen kuusi vuotta ja tuntuu, kuin hän ihan vasta olisi ollut sellainen pieni nyytti (ja minä olisin ollut hoikka...).

(Murr, unohdan aina laittaa blogitekstin julkiseksi...)

(Ja Murr taas, hiilihydraatit nousivat turhan korkealle, mutta sen siitä saa kun ei ehdi tekemään kunnon ruokaa koko päivänä ja mussuttaa vain kaikkea turhaa...)

1. Hennie sanoi...

Hupsis unohtui .. Tai sitten en vaan halunnu laittaa tietoinen kuitenkin tasan paljon niissä kaloreita oli ei ainakaan menny plussan puolelle ..:p
Tää on just tätä syön ja sen jälkeen kieltäydyn myöntämästä että söin..
Noh kukaan ei sanonu et tää on helppoa ..

sunnuntai 22.01.2012 klo 09:36

2. Hennie sanoi...

Toi on niin totta. Mut oikeesti musta tuntuu, että totaalikieltäytyminen on mulle vaan paljon parempi, kun se että sallin hiukan.. Muistan kuinka hyvä olo mulla jotenkin oli sillon viimeks kun lakkoilin ja olin ollut yli kuukauden ilman herkkuja.. Siihen tähtään nyttenkin..
Ja joo hyvähän se on merkata kaikki, eilisenkin yritin merkata mahdollisimman hyvin ja mielummin kaloreissa vähän ylikin... ettei ainakaan menis sillei et olis liian vähän

maanantai 23.01.2012 klo 12:10

sunnuntai 22.01.2012

Paino näyttää pudonneen mukavasti tällä viikolla, uskallan vasta huomenna miettiä virallista tulosta. Hyvä että viikonloppuna ei ole ollut mitään ihmeempiä menoa, niin on syömiset pysyneet kurissa, mitä nyt eilen hiilihydraatit olivat korkeammalla kuin normaalisti ja sen takia illalla oli aivan hirveä nälkä. Hassua, miten muutama kymmenen grammaa vaikuttaa heti. Kun pidän hiilihydraatit alle 80 gramman, nälkä pysyy poissa.

Nilkka vaikuttaa tukevammalta, mutta on edelleen kipeä. Luotan kuitenkin siihen, että jo ensi viikolla pääsen taas lenkille. Pysyisipä lumi maassa ja pakkanen inhimillisissä lukemissa