lauantai 29.06.2013

Puuh. Mitähän sitä sanoisi. Kvarttaalin loppu. Väsyttää. Normaalisti viimeistään huomenna helpottaisi, mutta menossa on yksi isompi tarjousprojekti, jonka seuraava deadline on 2 viikon päässä, mutta väli-deadlineja ensi viikolla useampikin. Pitää tehdä miljoona eri vaihtoehtoa, kaikki huutaa yhtäaikaa ja mua väsyttää. Pohdin eilen esimiehelle, että miksihän me ollaan niin sietämättömäiä toisillemme. Kun kumminkin jokainen meistä vilpittömästi haluaa samaa eli kaupat kotiin, mutta jokainen myös toimii oman yksikkönsä antamien rajoitusten puitteissa. Jotenkin kommunikaatiota pitäisi kehittää. Kärsivällisyyttä? Ymmärrystä? En tiedä.

Eilen oli muutenkin aika verinen päivä töissä. Puolen tunnin välein alkoi tulla ilmoituksia ihmisistä, jotka lopettavat. Tiesin kyllä, että paketteja oli jaossa, mutta operaation laajuus kyllä yllätti. Lounaan jälkeen piti jo ruveta katselemaan, että kuka vielä on paikalla ja jos joku ei ollut, tarkoittiko se jotain. Mulla oli lisäksi törkykiire enkä oikeastaan ehtinyt juttelemaan ihmisten kanssa, jotka tuli hyvästelemään ja siitä jäi tosi huono fiilis. Ehkä se oli harkittua, että ne ilmoitukset tuli eilen, koska kvarttaalikatkossa ei vaan kertakaikkiaan ehdi ajattelemaan muuta kuin "task at hand". Silloin väkisin ne inhimilliset surut ja lähdön hetket jää taka-alalle. Joka tapauksessa aika hirveä fiilis tänään. Saa nähdä jatkuuko tää ensi viikolla. Saa nähdä, onko itselläkään työpaikkaa ensi viikolla...

Tänään voisi kuitenkin vähän pyöräillä. Työkaveri tilasi itselleen hiilikuitupyörän, Olmon. Tulee kolmen viikon päästä. Maksoi pari tonnia. Mun mielestä siinä oli aika hyvä hinta-laatu-suhde, osat oli osittain Campagnoloa, osin jotain halvempaa geneeristä kamaa. Kauhea pyöräkuume siis itselläkin, mutta ehkä mä nyt haluan nähdä kesäloman yli, pysyykö työpaikka. Joten Focus-cyclooni on tyytyminen.

Mitenköhän tästä horror-fiiliksestä pääsee eroon. Kissa pötköttää taas sylissä, mutta jostain syystä sekään ei nyt oikein riitä. Enkä äidille ainakaan uskalla sanoa mitään työpaikan tapahtumista, sehän ei nuku viikkokausiin, jos pelkää, että mä jään työttömäksi. Tytärkin tulee ensi viikolla, sillä on ensi lauantaina ne koulukaverin hautajaiset. Täytyy olla jotenkin rauhallinen ja hyväntuulinen ensi viikolla. Miehelle en varsinkaan uskalla mitään sanoa, koska sehän saa ihan hirveän hepulin, jos työpaikka uhan alla ja pihalla seisoo mulla kaksi autoa ja putkiremontti tulossa. Ainakin se saa siitä jälleen uuden tekosyyn siihen, miksi meidän yhteiseloon ei kannata tehdä muutoksia. Mä olen nyt kaksi kertaa yrittänyt erota siitä ja sen vastaisku on aina ehdotus jostain talonäytöstä (ja seksi). Mutta ei tässä nyt oikein energiaa eroonkaan, olkoon nyt näin. Mietin sitten syksyllä taas mitä tehdä, kun putkiremontti etenee ja työasiat toivon mukaan selkenee.

Leppoisaa lauantaita kuitenkin. Kaipa se tästä taas lähtee.

1. Skinnfish sanoi...

Epätietoisuus omasta työstä on kyllä rasittavaa. Mulla ei tällä hetkellä ole työttömäksi jäämisen pelkoa, mutta lomalta palattua en tedä mitä tapahtuu asiakkaalla, jossa olen ollut nyt useamman vuoden, eli muuttuuko hommat siellä niin paljon että konsultit pistetään ulos. Tuolloin joudun sitten ihmettelemään jonkin aikaa ehkä penkillä mitä teen ja missä, ennen kuin jostain toisesta firmasta löytyy asiakkuus, joka tarvitsee... ja jos omassa firmassa sattuu sillä hetkellä kohdalle yt:t, ei tilanne olisi lupaava

lauantai 29.06.2013 klo 13:39

2. Krista72 sanoi...

Tuo sun työ kuulostaa kyllä kaikkea muuta kuin hauskalta, joten en oikeasti tiedä olisiko se kamala menetys, vaikka työpaikka lähtisikin alta Näin virtuaalituttavuuden perusteella ainakin väitän, että sä et todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka jäisivät sormi suussa ihmettelemään Uutta putkeen vaan!

lauantai 29.06.2013 klo 19:50

3. Krista72 sanoi...

Yrittäjyydessä on kieltämättä puolensa ja puolensa. Itse koen rasittavaksi sen, että ei voi vaan tehdä sitä itse asiaa, vaan pitäisi samaan aikaan koko ajan myös myydä omaa työtään

sunnuntai 30.06.2013 klo 13:04

4. Sinny sanoi...

Huh, mä en kestäis sun työssä päivääkään.

maanantai 01.07.2013 klo 08:56

perjantai 20.01.2012

Ja minkähän takia mun perjantain blogi-merkintä meni torstain kohdalle? Tää viikko ei nyt vaan mene putkeen. Edes hiihtoputkeen.

torstai 19.01.2012

Löysin eilen kivan ohjeen mango-broileriin. Siihen piti ostaa hunajamarinoituja kanankoipia. No, niitä ei ollut paikallisessa Alepassa, joten katsoin, josko siellä on muita sopivia hunajaisia kanapaloja ja sieltä löytyi Kariniemen Hunajasiivet. Kun tulin kotiin, ihmettelin, että onpa tumma marinadi ja aloin lukea tuoteselostetta eikä siinä ollut hunajaa ollenkaan! Miksi niitä sitten kutsutaan Hunajasiiviksi? Kun niissä on chiliä, valkosipulia ja paprikaa? Aarrgghh.... Tuli siitä ihan syötävää, mutta ärsytti vaan. Ikääntyvän naisen silmät jaksa tihrustaa tuoteselosteita kaupan hyllyjen välissä. Johan siinä kylmäketjukin katkeaa, kun paketti löllii lämpimässä kädessä, kun yrittää erottaa niitä tihruja muovikalvosta.

Joo, tänään syödään sitten eilen tähteeksi jääneitä "Hunajasiipiä". Pöh.

1. Peke sanoi...

Noinhan tuo paino sahailee minullakin, tuntuu että se on ollut iäisyyden tässä. Mutta tosiasiassa se on koko ajan tippunut pikkuhiljaa ja hyvä niin. Nytkin pitäisi vielä jaksaa syödä, että kalorit tulisi täyteen ja paino tippuisi

torstai 19.01.2012 klo 19:02

2. Sepirott sanoi...

Siis kun täällä hämeenlinnassa on yksi kuntopaikka vain naisille ja en muista mikä näistä se on niin mietin että toivottavasti se ei oo toi sali

torstai 19.01.2012 klo 20:44

keskiviikko 18.01.2012

Meillä asuu kotitonttu. Tänään se oli piilottanut tenniskenkäni, niiden etsimiseen meni varmaan puoli tuntia ja löytyivät sellaisesta vaatekaapista, johon en koskaan (!!) laita urheilukamojani. Veikeä tonttu.

Päivän vastoinkäymiset eivät jääneet siihen. Tennistossuja etsiessäni päästin toisen kissoista parvekkeelle aamusella, kun se aina sitä ovea raapii ja vaatii pikku-ulkoilunsa. Tennistossujen etsintä oli niin kiivasta ja oli niin tulinen lähtö töihin, että kissa unohtui parvekkeelle. Oops.... Hengissä se oli kun illalla tulin kotiin. Parveke on lasitettu ja siellä on kaikenlaista lämmintä, että ei sillä mitään hätää ollut. Mutta varmaan sieltä löytyy joku protestikakka, en ole uskaltautunut tutkimaan.

Ja aina on se mahdollisuus, että tontun tai kiireen sijasta onkin alkava dementia. Tai vaihdevuodet? Tai mitä tahansa. Anyway, kunnes toisin todistetaan, syytän tonttua. Sitä paitsi se on tonttuillut elämässäni niin kauan, että alkava dementiakaan ei selitä kaikkia hölmöilyjä. Tai sitten olisin ollut maailmankaikkeuden ensimmäinen teini-ikäinen dementikko.

Ruokailu kai meni tänään kohtalaisen hyvin, tosin päivällä oli Pappilan hätävaraa jälkkärinä töissä ja mä olen siihen ihan heikkona. En kyennyt pidättäytymään kohtuullisessa annoksessa, tuli otettua varmaan 200 grammaa.... Joten kalorit menivät yli enemmän kuin taulukko näyttää, en ole ehtinyt kaikkea syötellä. Menee varmaan tosiasiallisesti päivä aika nollille. Huomenna voisi liikunnasta pitää lepopäivän, mutta illalla sauna ja tekisi mieli saunasiideriä. Ja siitä tulee aina se 175 kaloria. Töissä olisi Pilates huomenna. Siinä ei paljon kaloreita kyllä mene, mutta olisi ehkä hyvä muuten.

1. Peke sanoi...

Oli kiva opiskelupäivä ja kun mulla tuo työtehtävä kasvaa tuossa joskus helmi-maaliskuussa, on siitä eittämättä hyötyäkin. Ja tuohon laatutekniikkaan toki itsekin uskoo, asiaa kun on tutkineet jopa minua viisaammat miehet Hyvää työpäivää!

torstai 19.01.2012 klo 06:34

tiistai 17.01.2012

Olinpa reipas. Menin aamu-uinnille Leppävaaran uimahalliin. Sattui mukava mies samalle uintiradalle. Oli paljon hitaampi kuin minä, mutta rytmitteli uintinsa mukavasti siten, että saatiin uitua molemmat sujuvasti. Ostin tänään 10 kerran kortin ko. uimahalliin, mutta olipas siinä logiikka: se maksoi 33 euroa, mutta jos menen kertamaksuilla aamu-uinnille, niin kertamaksu on vain 3 euroa. Joten sarjakortti maksaa 10% enemmän. Confusing. Siitä on hyötyä vain, jos käy uimassa päivällä tai illalla, mitä en tee kumpaakaan. Espoon kokoomuskapitalistien sovellus tämäkin. Mäkelänrinteeseen jos ostaa sarjakortin, niin voi ostaa esim. aamu-uinteja varten halvemman, jolloin sarjakortti on aina kertamaksua halvempi. Olisipa rahaa, niin ostaisin asunnon Helsingistä. Mutta ei ole varaa niihin alueisiin, joissa voisin asua ja halvempiin kaupunginosiin en halua mennä. Espoo on jotenkin onnistunut asunto/tonttipolitiikassaan. Siellä on kivoja kämppiä kivoilla alueilla sopuhintaan. Miksihän vierekkäiset kaupungit ovat niin erilaisia?

No, kohta ne nostaa uimalippujen hintoja Helsingissäkin, kun päättävät rakentaa Guggenheimin. Liikenne- tai sairaalainvestoihin verrattuna Guggenheim on halpa. Mutta verrattuna väestömäärään, jota se kiinnostaa, niin se lienee kallis. Pitäisipä etsiä se Guggenheim raportti ja katsoa, mitä siellä oikein sanotaan. Jos vaikka voitan Viking-lotossa tänään, niin muutan takaisin Helsinkiin ja sitten mullakin pitäisi olla mielipide Guggenheimista. Tai ehkä ryhdyn taidemesenaatiksi ja lahjoitan yhden miljoonan museolle... No enkä. Voisin lahjoittaa Leppävaaran uimahallille ripustimia. Pukukaapeissa ei ole yhtään. Joku oli tuonut pesulan lankaripustimen kaappiin, johon sain avaimen. Se oli luksusta Espoon malliin.

1. Atomiinus sanoi...

Me asuttiin aikanaan Koskelassa ja tykättiin tienoosta kovasti eikä asuntojen hinnat huimanneet päätä. Sitä ennen budjattiin Siltamäessä, joka sekään ei huono alue ollut.

Saas muuten nähdä, kuinka ton Guggenheimin käy, voi olla rahoituksen haaliminen aika haastava tehtävä.

tiistai 17.01.2012 klo 10:08

2. Atomiinus sanoi...

Taka-Töölö ei ole ollenkaan hassumpaa aluetta. Mutta muistan iankaiken kun kaveri muutti aikanaan Stadiin ja sen eka asunto oli Caloniuksenkadulla ja kämpän kahdesta ikkunasta oli suora näkymä naapuritalon seinään eli merinäköala suoraan rappaukseen

Mää muuttaisin niin mielelläni maaseutua kauemmaksi keskelle ei mitään, jos vain olisi mahdollista...eli toi 25 M€ kelpaisi mullekin

tiistai 17.01.2012 klo 17:00

3. Peke sanoi...

Mähän etsin aikanaan Espoosta keskustaa...ja arvatenkin huonolla menestyksellä Leppävaarahan on ihan ok näin pohjoisen kasvatista ja onhan Espoossa kauniita alueita, jopa minun mielestäni, esim. Viherlaakso. Uni on tosiaan tärkeä juttu, mutta olen ollut penskasta lähtien vähäuninen, joten tuo ei oikeastaan ole ihan poikkeuksellista. Aika hyvä kyllä tuo hinnoittelu, olisiko tuossa pikkuinen matematiikka ollut paikallaan

tiistai 17.01.2012 klo 17:24

4. Peke sanoi...

Tuotapa en tiennyt, mutta siinähän on heti pitkä omakotitaloalue, jossa yksi kaverinikin asui ennen muuttoaan Lohjalle. Siis kun Vihdintietä ajetaan kaupunkiin päin ja käännytään...Tamron kohdalta Viherlaaksoon päin. Maailma on pieni

tiistai 17.01.2012 klo 21:25

5. Peke sanoi...

Se järvihän siinä on suuri...ja kesäaikaan kaunis. Olen siellä joskus tainnut talvellakin käydä, kun mieleen on jäänyt hiihtäjiä siellä järvellä. Mutta totta on, että se Vihrelaakson alue tuntuu jopa minusta aika maaseudulta. Mutta kaunis se on, siitä ei pääse mihinkään

keskiviikko 18.01.2012 klo 06:32

6. Peke sanoi...

Hiihtäminen ei ole mikään piis of keik juttu: minäkin olen lapsuudessani suurimman osan vapaa-ajasta joko ollut suksilla tai luistimilla. Molemmat toki sujuvat edelleen, mutta mitään suuria tunteita ne eivät liikuntamuotona juuri herätä, ehkäpä aikanaan molempia ehti tehdä kotitarpeiksi. Nyt flunssa on ollut hyvä tekosyy, mutta perjantaina liikunta pitää taas aloittaa, että pysyy kuvioissa

keskiviikko 18.01.2012 klo 17:00

7. Sipulka sanoi...

Kas, ootte jutelleet ihan tutuista paikoista. Olen itse viettänyt lapsuuteni Lintuvaarassa

torstai 19.01.2012 klo 22:14

maanantai 16.01.2012

Teinpäs hyvää ruokaa tänään. Löysin Pirkasta kivan jälkiruoan: suklaamousse ja marinoidut mansikat. Ainoa ongelma oli, että sulattelin suklaata mikrossa vähän väärin.... siitä tuli kivikakku, hirveä haju, astia halkesi ja naapuri soitti ja kysyi onko tulipalo. Hups.

No, sulattelin sitten loput suklaat kattilassa, onnistui vähän paremmin. Vieläkin kyllä palaneen haju, vaikka tuulettelin ja pesin mikron ja heitin kivikakun roskiin. No, huomenna jotain helpompaa jälkiruoaksi, ehkä kaneli-appelsiinia jugurttihunajan kera. Ainakaan siinä ei tarvitse sulatella mitään.

1. Pallomaha sanoi...



tiistai 17.01.2012 klo 04:33

sunnuntai 15.01.2012

Hyvää sunnuntaita! On tullut puhkuttua kuluneella viikolla niin töissä kuin liikunnassa. Kävin vaa'alla ja se näytti uutta enkkaa, 74,3 kg. Nyt se normaali painoindeksi on enää 600 gramman päässä. Rasvaprosentti himmailee tosin samoissa lukemissa, mutta ehkä se taas jossain vaiheessa nytkähtää sekin. Salilla en tosin ole käynyt tällä viikolla kuin kerran, toinen kerta ehkä tänään, riippuu miten päivä kulkee.

Mutta kivaa on, vuosi sitten tähän aikaan painoin 19,7 kiloa enemmän. Se on paljon se.

1. Siniiikka sanoi...

En tiedä kerkisitkö lukea mun kirjoitusta tuonne chattiin, mutta karppaus teki mulle todella huonon olon. Jos pysyttelin 20g hiilareissa niin sydämentykytys oli jokapäiväistä, sekä todella äklö olo ja sitten alkoi se ruokahaluttomuus. Mikään ei maistunut enkä halunnut syödä mitään Mä karppasin siis tosi tiukkaan, eikä siksi homma toiminut. Kerroin tästä PT:lle ja se oli ehdottomasti sitä mieltä että karppaus ei sovi mulle. Sain uuden ruokavalion, jota voit seurata mun ruokalistasta Ps. Olo parani viikon sisällä heti, kun ruokavalio muuttui.

sunnuntai 15.01.2012 klo 11:38

2. Siniiikka sanoi...

Olen naisten painonpudotus- KG-lehdessä kisassa, jossa julkisesti pudotetaan painoa Niillä uusiutuu nettisivusto, joten siksi sivut eivät ole auki vielä.. Lupasivat avata ne tammikuun lopussa. Ja uusimmassa KG-lehden numerossa on meidän kuuden kuvat/jutut yms

sunnuntai 15.01.2012 klo 14:16