lauantai 31.01.2015

Piti tulla tänne oikein kurkkaamaan näitä vanhoja "laihdutusaikoja". Rankka avioero sitten lopulta vei itseltä (loputkin) kilot, ja mehut, ja loppujen lopuksi löysin itseni alipainoisten kerhosta. Nyt on hitaasti mutta varmasti nostettu paino takaisin normaalin piiriin, mutta vielä saisi muutama kilo tulla..
Aika jännää katsoa tuota tekstiä, jossa vyötärö on 103-senttinen, kun se nyt on, mitä, 66cm? Olen kuihtunut.
Kuuri oli tehokas, joo, en silti suosittele. Meinasi terveys pettää siinä hulinassa ihan kunnolla. Kolmeen kuukauteen en siis ahdistukseltani kyennyt syömään, joten elin käytännössä vedellä ja teellä. (Syystä) huolestuneet läheiseni tunkivat suurinpiirtein väkisin suuhuni pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Oli myös todella pitkä projekti tuon kolmen kuukauden jälkeen opetella syömään "normaalisti", ja edelleen, melkein vuotta myöhemmin, huomaan, että ottamani ruoka-annos/syömäni määrä ruokaa on muiden silmissä "naurettavan pieni".
Lisäksi olen tehnyt "jännittävän" havainnon. Siinä missä ollessani reilusti ylipainoinen, ihmiset eivät tulleet viereeni seisomaan ja kertomaan "oletpas lihava, söisit vähän vähemmän". Ollessani alipainoinen lähes tuntemattomat ihmiset kokivat oikeudekseen kommentoida ulkonäköäni muunmuassa juuri "kauhee kun sä oot laiha, söisit jotain" ja minua saatettiin kutsua ihan ääneen esimerkiksi sanalla "kusimato". Sanomattakin lienee selvää, että taistellessani syömiseen liittyvien ongelmieni kanssa, koin tämän melkoisen loukkaavana.
Mutta joo. Normaalia painoa ja normaalia syömistä kohti menossa.