Lääkkeet lihottaa

En jaksa uskoa että lihoamista voi laittaa pelkästään lääkkeiden piikkiin... Ruokavalio kuntoon ja sen lisäksi liikuntaa niin eiköhän tuloksia ala syntyä vaikka syökin lääkkeitä!

Mullakin menee Seroquel Prolong. Itellä aiheuttaa turvotusta, pyysin siihen asiaan nesteenpoistolääkkeet ja syön puolta tablettia päivässä. Siitä on ollut valtava apu, vaikkakin aamuisin joutuu rampata vessassa...

Jotkin psyykelääkkeet saattaa hidastaa hieman aineenvaihduntaa (tai ainakin Seroquelin pakkausselosteessa näin lukee) mutta itellä on ainakin paino pysyny aisoissa siitäkin huolimatta että on kaiken kivan päälle kilpirauhasen vajaatoiminta. Mutta silti olen laihduttanut 1,5 vuodessa n. 34 kiloa. Toki jokainen on yksilö mutta periaatteessa vajis mukaan lisättynä munkaan ei olisi kuulunut pystyä laihtumaan kun pakkausseloste huutaa että painoa on seurattava lääkkeen syömisen ajan ja lääke nostaa painoa ja itsensä pitäisi punnita säännöllisesti painonnousun varalta...

Osa lääkkeistä voi aiheuttaa myös nimenomaan tuota turvotusta. Jos turvotus on hyvin merkittävää (nilkat katoaa, sormet on makkarat) niin asiasta on hyvä mainita lääkärille.

Mutta komppaan kuitenkin minapienta siinä että sinänsä itse lääkkeet eivät lihota vaan useimmiten lihomisen syynä on lisääntynyt ruokahalu ja kylläisyyden tunteen viivästyminen joka on sivuvaikutuksena monissa lääkkeissä. Varsinkin jos lääkkeen ottaa iltaisin niin silloin saattaa herätä melkoiset ruokahalut ja kaappiin onkin hyvä varata kevyttä naposteltavaa.

Mutta peli ei ole pelattu vaikka tällainen lääke menisi; tiedän ihmisiä jotka ovat saaneet laihdutettua tästäkin huolimatta (itseni mukaanlukien) tai jotka ovat pysyneet normaalipainossa vaikka syövätkin tämänkaltaisia lääkkeitä. Ruokailut on vain hyvä suunnitella tarkkaan ja seurata kaloreita kuten myös annoskokoja sekä lisätä liikuntaa. Laihtumista tapahtuu jos kuluttaa enemmän kuin syö; tätä asiaa eivät muuta edes lääkkeet. Se voi vaikuttaa korkeintaan laihtumisen nopeuteen eikä siihenkään kovinkaan merkittävästi. Toiset lääkkeet saattavat aiheuttaa myös väsymystä ja sitä kautta yleinen aktiivisuus voi laskea joka saattaa puolestaan vaikuttaa peruskulutukseen (mitä enemmän touhuaa niin sitä enemmän sitä myös kuluttaa). Myös jos sairaus estää työssä/koulussakäymisen niin tämäkin alentaa peruskulutusta jos päivät kuluvat pääasiassa kotosalla puuhastellen kevyesti ja tämä on hyvä ottaa huomioon kun asettaa Kalorilaskuriin Päivän Aktiivisuutta joka tällöin olisi mitä luultavammin ensimmäinen vaihtoehto eli Todella kevyt koska peruskulutus saatetaan helposti arvioida yläkanttiin ja myös tämä voi aiheuttaa monilla lihomista kun fyysinen aktiivisuus on vähäisempää kuin aiemmin töissäkäydessä. Liikunnoista tulevat kalorit voi merkata tällöin erikseen. (Sykemittari suositeltava).

Turvotus saattaa hämätä myös ja paino saattaa tämän takia näyttää suurempia lukemia, mutta toisaalta turvotuksiinkin saattaa saada helpotusta säännöllisellä syömisellä ja liikunnalla, ainakin itsellä tämä vaikuttaa paljon.

Suurin haaste hommassa on juurikin tuo ruokahalun lisääntyminen, varsinkin lääkkeen oton jälkeen, mutta kaikenlaisia niksejä siihenkin tosin löytyy kuten purkanjauhaminen, naposteluporkkanat tai viipaloida vihanneksia ja dippailla niitä kevyt-kermaviiliin, Lämmin Kuppi-keitot, syödä kunnollinen iltapala ja sen jälkeen napostella kasviksia koska silloin tietää että todellisuudessa ei ole nälkäinen vaan kyse on vain halusta syödä.

Paljon tsemppiä laihduttamiseen, jatka lenkkeilyä ja tarkkaile ruokavaliota niin eiköhän niitä tuloksiakin ala tulemaan!

Pitää paikkansa, että useiden psyykenlääkkeiden tunnettu sivuvaikutus on lihominen. Tämä usein taas liittyy lääkkeen aiheuttamaan lisääntyneeseen nälän tunteeseen, liian hyvään ruokahaluun. Paras laihtumiskeino on vaatia itselleen lääkkeitä, jotka eivät aiheuta nälkätuntemuksia ja lihomista! Tai sitten enemmän tehoavaa muutakin psykoterapiaa, keskustelua ja kognitiivisia harjoituksia. Sellaistakin apua on!

Mulla menee Seroquel Prolong 400mg iltasin ja kyllä syötättää noin kaks tuntia lääkkeen oton jälkeen mutta itse päätän mitä syön ja paljonko, ei se lääke sitä ruokaa suuhun työnnä. Mulla kans epäillään kilpparin vajaatoimintaa mutta lääkärille en pääse enkä tarkempiin tutkimuksiin vielä kun terveyskeskuksessa ei ole aikoja. Perusverikokeessa oli toinen kilpirauhasarvoista alle viitteen ja lisätutkimuksia on kai luvassa kunhan sinne lääkäriin pääsee.

Vaan näistä huolimatta paino on laskusuunnassa kun syö vähemmän kuin kuluttaa.

Maarain, aina ei ole tämäkään hoidettava ollut niin hyvässä kunnossa että olisi kyennyt keskittymään syömisiin ja liikkumisiin. Se lääkitys on sitten tasaamassa jotta energiaa jäisi muuhunkin kuin pään flippaamiseen ja täytyy sanoa että osaltaan terveet elämäntavat edistää myös mielenterveyttä. Mutta joo, ensin pitää olla jonkinlainen tasapaino ennen kuin voi keskittyä terveellisen elämäntavan haasteisiin ja omien tapojen muuttamiseen.

Suotavaa olisi, että psyykelääkkeet ja lääkärien asenteet kehittyisivät niin ettei hoidettava menettäisi minuuttaan lääkityksen vuoksi.

Itsellä nousi paino lähes 40 kiloa vuoden aikana (2002) kun aloitettiin Zyprexa-niminen lääkitys. Kävin Painonvartijoissa, liikuin, katsoin mitä söin, mikään ei tuntunut auttavan vuosikausiin. Lääkitys lopetettiin vuonna 2006, jonka jälkeen paino tippui puolessa vuodessa lähes normaalilukemiin ilman kummoisempaa vaivannäköä.

Vuonna 2009 aloitettiin jälleen lääkitys, tällä kertaa Seroquel ja Deprakine. Paino nousi yli sataan kiloon, jonka jälkeen lääkäri totesi, että kokeillaan Lamictal-nimistä lääkettä, jonka ei pitäis vaikuttaa painoon. Syyskuussa lääke vaihdettiin ja tuolloin 2010 painoa oli 102 kiloa, joulukuussa 2010 ilman elintapamuutoksia paino oli tippunut alle 80 kiloon.

Joten kyllä niillä lääkkeillä on painoon vaikutusta ollut ainakin omalla kohdalla, varmaankin sitten se, että paino ei vain yksinkertaisesti suostu tippumaan, vaikka söisi sen 1200 kaloria / pvä ja liikkuisi riittävästi.

Tällainen artikkeli oli muutama vuosi sitten Hesarissa:
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Lääke+voi+tehdä+lihavaksi/1135226108604
Tutkimusprofessori Timo Klaukka Kelasta valottaa vielä lisää tietokulmassa:
http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Tietokulma/1135226108598

Tässä siis todetaan, että tietyt masennuslääkkeet aiheuttavat lihomista, "ilmeisesti siksi, että ne vaikuttavat aivoissa myös ruokahalua säänteleviin osiin niin, että ruokahalu kasvaa. Lisäksi lääkkeiden rauhoittava vaikutus voi vähentää liikkumishaluja. Osa psyykenlääkkeistä aiheuttaa suun kuivumista, minkä takia potilas saattaa myös juoda tavallista enemmän nesteitä." (Klaukka)

Kyllä vaan jotkut lääkkeet lihottaa. Lääkkeessä itsessään ei ole kaloria, vaan se vaikuttaa aineenvaihduntaan. Jotkut lääkkeet hidastavat, jotkut taas nopeuttavat. Pojaltani lopetettiin vuosien säännöllinen lääkitys ja hänen painonsa nousi; sitä ennen oli alipainoa. Isäni lääkkeet taas aiheuttavat ummetusta. Anoppi taas joutuu syömään nesteenpoistolääkettä, kun hänen lääkityksensä kerää nestettä. Nämä ovat kaikki ihan "tavallisia" pitkäaikaissairauksiin liittyviä lääkityksiä. Ruokavalio ja liikunta eivät ole ainoa laihtumiseen tai lihomiseen vaikuttava syy, vaan aineenvaihdunta vaikuttaa myös. Onhan niitä hoikkia "läpipaskoja" jotka voivat syödä mitä tahansa eivätkä liho, vaikkeivat edes liiku.