HS: Nuoret korvaavat ruokaansa sokerilla

Nuoret korvaavat ruokaansa sokerilla

Antti Lehmusvirta

helsingin sanomat
JUHANI NIIRANEN / HS

Nuoret korvaavat ruokaansa sokerilla

Anton Varpama-Taittonen söi välitunnilla Suomalaisessa Yhteiskoulussa sämpylää.

Suomalaisen Yhteiskoulun välipalatiskillä Helsingissä käy kova hulina. Lapsilla ja nuorilla on vain välitunnin verran aikaa välipalan ostoon ja nauttimiseen. Varsinaisen kouluruuan syömisestä saattaa olla jo yli kolme tuntia.

Kansanterveyslaitoksen ja Oulun yliopiston hammastieteen laitoksen tutkimus paljastaa, että suomalaiset yläkoululaiset syövät vähän kasviksia, hedelmiä ja ruisleipää. Sen sijaan nuoret syövät runsaasti sokeria sisältäviä välipaloja.

Kouluruokaa syödään liian vähän, ja leipä sekä muut lisukkeet jäävät syömättä.

”Nuoren on vaikea lisätä kasvisten ja hedelmien kulutusta, jos niitä ei kotona edes tarjoilla”, tutkimusprofessori Pirjo Miettinen Kansanterveyslaitokselta muistuttaa.

Tutkimuksen mukaannuoret syövät välipaloina muun muassa makeisia, suklaata, välipalapatukoita, jäätelöä ja sokeroituja virvoitusjuomia.

Suomalaisessa Yhteiskoulussa on erikseen määritetyt välipalavälitunnit, jolloin oppilaat saavat ostaa naposteltavaa ruokalan valikoimista.

”Meillä on käytössä välipalapassi, joka maksaa 15 euroa ja sillä saa kymmenen välipalaa. Välipalapassilla tarjottavat välipalat näkyvät myös nettisivuillamme, joten vanhempien on helppo seurata, mitä lapset syövät aterioiden lisäksi”, kertoo SYKin vararehtori Jukka Niiranen.

Tiistain välipalapassiateriana on muroja, maitoa ja mehua. Tutkimuksessa vain neljännes nuorista ilmoitti pystyvänsä varmuudella syömään terveellisesti, jos epäterveellisiä vaihtoehtoja on tarjolla.

Yläastetta käyväkahdeksasluokkalainen Viivi Koivukäy välipalalla melkein joka päivä. Koulun valikoimista löytyy terveellisiä vaihtoehtoja.

”Joskus lähden kavereiden kanssa kaupungille esimerkiksi patongille. Kouluruoka on yleensä hyvää, ja välipalana näkkäri on kaveri”, Koivu kertoo.

SYKin ruokalassa murojaan syövä seitsenluokkalainen Leo Tavaila kertoo, että jos koulussa on pääruokana jotain mistä hän ei pidä, niin leipää voi silloin ottaa enemmän ja ruokaa vähemmän. ”Limsaa en osta, koska äiti ei anna”, Tavaila naureskelee.

Oulun yliopiston professorin Hannu Hausenin mukaan myös nuorten suuhygieniassa on parantamisen varaa.

”Kunnon ateriat, makean napsimisen välttäminen ja janojuomaksi vesijohtovesi”, Hausen neuvoo.