Millainen on paras ruokavalio – tieteellinen näkemys lyttää uskomukset

Tutkijat selvittivät, onko jokin ruokavalio terveellisempi kuin muut. Jos ruokavaliossa kyse on tiukasti määritellyistä periaatteista, vastaus on selkeä ei. Yleisemmille ohjeistuksille taas yhtä selvästi kyllä, the Atlantic kertoo.

James Hamblinin artikkelissa kuvataan ravitsemustieteen uskottavuuskriisiä: yhdellä kanavalla arvostettu ravitsemustietelijä vannoo yhden ravintoaineen suosimisen tai hylkimisen nimiin, ja seuraavalla toinen yhtä arvostettu tieteilijä julistaa täysin päinvastaista totuutta. Tämän hetken hyvä aine on kuukauden kuluttua ehdottoman vaarallista.

Tämä houkuttelee ajattelemaan, että tuorein tieteellinen tieto kumotaan kuitenkin jossakin vaiheessa. Miksei vain sulkisi silmiään ja söisi sitä, mikä maistuu parhaimmalta?

Ruokavalio vaikuttaa kiistatta eliniän pituuteen ja terveiden elinvuosien määrään. Mutta kaikki kiistelevät siitä, millainen on paras ruokavalio.

Muotidieetit roskaruokaa

Kovinta ääntä pitävät ne ruokavaliogurut, jotka lupaavat varmasti eniten vähimmällä vaivalla. Tohtori David Katz erottuu tästä joukosta järjen äänen edustajana. Ainakin sellaiseksi hän itseään kuvaa.

Yalen yliopiston ehkäisevän lääketieteen tutkimuskeskuksessa tutkijana toimiva Katz kapinoi suosittuja ihmedieettejä vastaan. Hän ei pidä ravitsemustiedettä sinänsä mädäntyneenä, mutta muotihömpötysten katteettomat lupaukset ovat hänen mielestään itsessään roskaruokaa. Ne eivät vain ärsytä ja sekoita ihmisten mieltä; ne ovat vaarallisia.

Tieteellinen julkaisu Annual Reviews pyysi Katzia vertailemaan eri muotidieettien etujen ja haittojen tieteellistä näyttöä. Hän sanoo pyynnön johtuvan siitä, ettei hänellä ole asiassa omaa lehmää ojassa. ”Minulle on samantekevää, mikä dieetti on paras. Välitän vain totuudesta.”

Katzin ja hänen kollegansa Stephanie Mellerin tekemässä vertailussa mukana olivat vähähiilihydraattinen, vähärasvainen, vähäglykeeminen, Välimeren, DASH (tasapainotettu), kivikauden, vegaani ja elementtejä muistakin muotiruokavalioista.

Heidän loppupäätelmänsä on, ettei mikään ruokavalio ole selvästi muita parempi, mutta tietyt piirteet ruokailutavoissa osoittautuvat terveyden kannalta hyödyllisiksi. ”Mahdollisimman vähän prosessoitu, luonnollinen, pääasiassa kasviksista koostuva ruokavalio näyttää selvästi edistävän terveyttä ja ehkäisevän sairauksia.”

Tutkijoiden mukaan ravitsemuksellisesti täysipainoinen kasvisruokavalio näyttää vähentävän syöpien ja sydänsairauksien esiintymistä. Hedelmien ja kasvisten ohella ruokavalioon pitäisi sisältyä kokojyvätuotteita, pähkinöitä ja siemeniä.

Katz ja Meller eivät löytäneet merkittävää näyttöä vähärasvaisen ruokavalion paremmuudesta paljon terveellistä rasvaa sisältävään, esimerkiksi Välimeren ruokavalioon nähden. Hyviä hiilihydraatteja sisältävä ravinto taas osoittautui paremmaksi kuin vähähiilihydraattinen.

Mammuttia ei ole tarjolla

Lopuksi tutkijat lyttäsivät väitteet kivikautisen ruokavalion terveellisyydestä. ”Jos sillä tarkoitetaan lihapitoista ruokavaliota, mitään terveysvaikutuksia ei ole mahdollista osoittaa.”

He huomauttavat, että nykyajan lihatarjonnasta valtaosa poikkeaa rakenteeltaan mammutin lihasta, ja valtaosa kivikauden kasveista on kuollut sukupuuttoon.

Puolueeton tieteilijä Katz ei ole silti tunteeton. Median otsikot ja suositut dieettikirjat saavat hänet raivon partaalle.

”Kyse ei ole vain kielestä. Toisinaan tekee mieli itkeä, kun ajattelen tietämättömyyden hintaa ihmishenkinä. Joskus vihaan ihmisiä, joiden mukaan nimetään keittoja ja jotka lupaavat kuluttajille kuun ja tähdet taivaalta. Minua riepoo se, että tiedän, että vieressä joku hieroo käsiään ja suunnittelee seuraavaa tempausta, jolla päästään taas myyntilistojen kärkeen.”

”Kaikki toimintani perustuu tietoon siitä, että hallussamme olevan tiedon pohjalta voimme poistaa 80 prosenttia kroonisista taudeista”, Katz sanoo.

Hänen aloittaessaan uraansa tutkijana vuonna 1993 julkaistiin tutkimus, jossa ruokavalio todettiin yhdeksi merkittäväksi elinikään vaikuttavaksi tekijäksi. ”Siitä on kulunut yli kaksi vuosikymmentä, eikä mitään edistystä ole tapahtunut.”

Kohtuus on viisautta

Kaikki media ei ole harhateillä. Katz siteeraa New York Times Magazinessa 2007 julkaistua Michael Pollanin artikkelia, jonka mantra ”syö kohtuullisesti ja enimmäkseen kasviksia” on hänen mielestään hieno kiteytys, ja yllättävän radikaali.

Se ei silti riitä. Nykyhetken ja päämäärän välillä on paljon selvitettäviä yksityiskohtia, kuten erilaiset lisäaineet.

”Luonnollisessa ruoassa tästä ei tarvitse piitata. Ei ole transrasvoja, tyydyttynyttä rasvaa tai lisättyä suolaa. Valtaosa saamastamme suolasta ei tule suolasirottimesta, vaan prosessoidusta ruoasta.”

Eri dieettien vertailun tärkein tulos on se, ettei mikään niistä ole selvä voittaja. Minkään yksittäisen ravintoaineen suosiminen tai hylkiminen ei ole suositeltavaa. Vertailun lopputulos on joukko ristiriitaisia faktoja ja epäilyksiä, Katz ja Meller kirjoittavat.

Heidän mielestään kansanterveyden kannalta parasta olisi, jos terveysmedia painottaisi niitä asioita, jotka varmasti tiedetään terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi pitäisi avoimesti myöntää, että on paljon asioita, joita ei tiedetä.

”Bertrand Russell osui naulan kantaan sanoessaan, että maailman ongelmana on se, että hölmöt ja fanaatikot ovat niin varmoja asiastaan ja viisaat aina epäilevät. Jotakin sen suuntaista”, Katz sanoo

Lähde: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/millainen+on+paras+ruokavalio+ndash+tieteellinen+nak
emys+lyttaa+uskomukset/a977737