Kahvittelu "mummeleiden" luona...
Kahvittelu "mummeleiden" luona...
Keskustelun päävalikko > Yleinen keskustelu > Kahvittelu "mummeleiden" luona...
Silloin tällöin tulee käytyä vanhan kummitädin tai muutaman suvun vanhuksen luona. Nämä on aina pahoja paikkoja, sillä pöydässä on sitä seitsemää sorttia joka kerta tyyliin voipullaa ja rasvaisia ässiä ja muuta makeaa, hyvin hiilaripitoista. Eikä voi olla ottamatta vähintään kahta kun mummelit luokkaantuu, jos ei kelpaa. Mummeleille ei mene läpi sekään, että suht. normaalipainoinen tarkkailee painoaan. Mitenkähän näistä tilanteista selviäisi nätisti syömättä itseään turvoksiin kahvileipää?
la 11.5.2013
Viestejä 178
Viestejä 178
0
En oo vielä löytänyt keinoa ja kun sukulaiset tuppaa vielä suoraan tuputtamaan...
la 11.5.2013
Viestejä 836
Viestejä 836
0
Itse olen usein miettinyt tismalleen samaa!
la 11.5.2013
Viestejä 2802
Viestejä 2802
0
Sanoin suoraa, että en syö
la 11.5.2013
Viestejä 166
Viestejä 166
0
Mä joudun työssäni kohtaamaan tätä ja olen suoraan sanonut että ei kiitos. Mulle merkitsee enempi oma keho, kun mummojen (oli se sit oma, vieras tai tuttu) loukkaantumiset. Loukkaantua se voisin minäkin jos ei sana mene perille. 
la 11.5.2013
Viestejä 1003
Viestejä 1003
0
Niin minä olen vain pyrkinyt paastoamaan omia aikojani kakkukalorit pois tuon tyyppisten tilaisuuksien jälkeen...
su 12.5.2013
Viestejä 352
Viestejä 352
0
Tämä on kyllä tosi yleinen ongelma. Itse pyrin ajoittamaan ns. vapaasyöntipäivän näihin vierailuihin. Tai sit täytyy vaan kieltäytyä. Aina on hyvä vedota siihen ettei vatsa kestä baakkelsia. 
su 12.5.2013
Viestejä 114
Viestejä 114
0
Isommissa juhlissa kukaan ei välttämättä edes huomaa, jos ei ota muuta kuin jonkun pikkupalan kakkua, mutta nämä missä on varta vasten laitettu..monesti teenkin niin, että jos vierailut etukäteen on tiedossa, niin sitten syön päivällä vain jotain vihreää salaattia. Mutta varsinkin lapsuudenkodissa käy usein niin, että isä ilmoittaa ruokailun jälkeen, niin muistinkos sanoa, tänään mennään X:N luokse...tämä yksi vakiopaikka, jossa melkin joka vierailulla käydään, mutta isä sopii näitä käyntejä joskus muistamatta ilmoittaa.
su 12.5.2013
Viestejä 178
Viestejä 178
0
En ymmärrä mikä siinä on vaikeaa, sanoo vaikka että ei halua syödä koska on tällä hetkellä kevyemmällä ruokavaliolla.
su 12.5.2013
Viestejä 887
Viestejä 887
0
Ei se varsinaisen ein sanominen olekaan vaikeata, vaan se ruuan ja sen tarjoamisen merkitys (toisille) ihmisille.En ymmärrä mikä siinä on vaikeaa, sanoo vaikka että ei halua syödä koska on tällä hetkellä kevyemmällä ruokavaliolla.sarita83 kirjoitti...
Ainakin omalla kohdalla on ollut sellaisia vierailupaikkoja ja nimenomaan vanhoja ihmisiä, jotka odottamalla odottaa näitä vierailuja, laittaa jopa vähillä rahoillaan ns. pöytää koreaksi (usein pöytä notkuu pullasta, kakuista ja kekseistä), ja jos et mitään otakaan, niin se on oikeastaan sama kuin haistattelisit päin näköä tai olisit muuten epäkunnioittava.
Vatsavaivoihin vetoaminen tai ettei maha kestä enää viljaa toimii kuitenkin toisten kohdalla. Silloin täytyy varautua kuitenkin keskustelemaan myös sen vastapuolen vatsaongelmista tai oikeastaan koko sairaskertomus käydään läpi
Riippuu tuokin tosin isäntäväestä. Kuten koko suhtautuminen tarjoilusta kieltäytymiseen.Ruuan merkitys ei siis ole pelkästään se ruoka, vaan ne kaikki rituaalit ja niiden merkitys etenkin vanhemmille ihmisille.
su 12.5.2013
Viestejä 2802
Viestejä 2802
+2
öö.no vaikka se ettei vanhemmat ihmiset ymmärrä ollenkaan sellaista. on otettava kun tarjotaan. ja miksi ihmeessä pitäisi tieten tahtoen loukata ikäihmistä.En ymmärrä mikä siinä on vaikeaa, sanoo vaikka että ei halua syödä koska on tällä hetkellä kevyemmällä ruokavaliolla.
su 12.5.2013
Viestejä 114
Viestejä 114
0
Siis just näin!Ei se varsinaisen ein sanominen olekaan vaikeata, vaan se ruuan ja sen tarjoamisen merkitys (toisille) ihmisille.En ymmärrä mikä siinä on vaikeaa, sanoo vaikka että ei halua syödä koska on tällä hetkellä kevyemmällä ruokavaliolla.
Ainakin omalla kohdalla on ollut sellaisia vierailupaikkoja ja nimenomaan vanhoja ihmisiä, jotka odottamalla odottaa näitä vierailuja, laittaa jopa vähillä rahoillaan ns. pöytää koreaksi (usein pöytä notkuu pullasta, kakuista ja kekseistä), ja jos et mitään otakaan, niin se on oikeastaan sama kuin haistattelisit päin näköä tai olisit muuten epäkunnioittava.
Vatsavaivoihin vetoaminen tai ettei maha kestä enää viljaa toimii kuitenkin toisten kohdalla. Silloin täytyy varautua kuitenkin keskustelemaan myös sen vastapuolen vatsaongelmista tai oikeastaan koko sairaskertomus käydään läpi
Ruuan merkitys ei siis ole pelkästään se ruoka, vaan ne kaikki rituaalit ja niiden merkitys etenkin vanhemmille ihmisille.
su 12.5.2013
Viestejä 114
Viestejä 114
0
Mä olen sen verran itsekäs että en syö ihan vaan siksi että joku on mulle pullaa tms ostanut. Jos joku kokee sen samana asiana kun että haistattaisin paskat, niin siitä vaan.
Ja koska pyrin syömään mahdollisimman puhdasta ruokaa, enkä käytä vehnää enkä sokeria, ei ole minun ongelma jos joku ei sitä halua kunnioittaa vaan vetää herneen nenään.
Viimeksi eilen meni herne nokkaan eräältä mummolta, mutta ei voi mitään.
Ja koska pyrin syömään mahdollisimman puhdasta ruokaa, enkä käytä vehnää enkä sokeria, ei ole minun ongelma jos joku ei sitä halua kunnioittaa vaan vetää herneen nenään.
Viimeksi eilen meni herne nokkaan eräältä mummolta, mutta ei voi mitään.su 12.5.2013
Viestejä 1003
Viestejä 1003
+1
Minä olen sanonut, että vatsa ei kestä vehnää. Sitten mulle tarjoillaan vaikka pizzaa tms ja sit ihmetellään, että onko siinä muka vehnää. Voin hyvin olla syömättä mitään, harmittaa kun tuputetaan vaikka sanon ei.
su 12.5.2013
Viestejä 103
Viestejä 103
0
Toisaalta tämäkin ihan hyvä suhtautuminen: onko sitä pakko ns. pilata omaa kroppaansa tai terveyttä toisen miellyttämisen vuoksi? Miellyttämisestähän tuossa pulla-asiassa puolin ja toisin lienee kysymys, tai kiittämisestä ja läheisyyden osoittamisesta. Joskus anteeksipyynnöstä.Mä olen sen verran itsekäs että en syö ihan vaan siksi että joku on mulle pullaa tms ostanut. Jos joku kokee sen samana asiana kun että haistattaisin paskat, niin siitä vaan.
Ja koska pyrin syömään mahdollisimman puhdasta ruokaa, enkä käytä vehnää enkä sokeria, ei ole minun ongelma jos joku ei sitä halua kunnioittaa vaan vetää herneen nenään.
On kai hyvä ottaa muutenkin huomioon se, mikä "rooli" pullan tarjoajalla ja sen vastaanottajalla/kieltäytyjällä on. Jos esimerkiksi työskentelee palvelutalossa, jossa on 100+ mummua ja vaaria, joista vaikkapa murto-osa tarjoaa sitä pullakahvia jopa päivittäin, niin kieltäytyminen on varsin paikallaan.
Monimutkaisia juttuja laajemmalta kantilta katsottuna. Luultavasti (oman veikkaukseni mukaan siis) monella esimerkiksi lihomiseen ja yleensäkin ruokaan & ruokailuun liittyvät ongelmat/haasteet liittyy juuri niihin tunneasioihin, mitä ruuan ja siihen liittyvien merkitysten taakse piiloutuu.
su 12.5.2013
Viestejä 2802
Viestejä 2802
0
Gartsun mielikuvat taas..
Yhtä monta pullaa kun asiakasta palvelutalossa per työvuoro.
Jos mulla eläisi vielä omat isovanhemmat, varmaan ennen sinne menoa soittaisin että muistathan mummi pyöräyttää mulle sen terveyssmoothien sen pullan sijaan. Kyllä mummotkin tottuu, vaikka ehkä hitaasti.
Yhtä monta pullaa kun asiakasta palvelutalossa per työvuoro.
Jos mulla eläisi vielä omat isovanhemmat, varmaan ennen sinne menoa soittaisin että muistathan mummi pyöräyttää mulle sen terveyssmoothien sen pullan sijaan.
Kyllä mummotkin tottuu, vaikka ehkä hitaasti. su 12.5.2013
Viestejä 1003
Viestejä 1003
0
Käyn vanhemmillani vähintään kerran viikossa. Isäni ei juo lainkaan kahvia, joten äitini nauttii niistä kahvihetkistä jotka yhdessä vietämme. Minä suhtaudun asiaan niin, ettei yksi pullan siivu viikossa kaada projektiani kun muuten pysyn ruodussa.
Mietin asian siltä kannalta, miten haluan omien lasteni kohtelevan aikanaan minua.
Vaikken ole uskonnollinen, noudatan pitkälle sääntöä (onko peräti Raamatusta): kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Toki, jos työssä joutuu mummojen kanssa joka päivä kahvittelemaan, tilanne on kieltämättä haastava.
Mietin asian siltä kannalta, miten haluan omien lasteni kohtelevan aikanaan minua.
Vaikken ole uskonnollinen, noudatan pitkälle sääntöä (onko peräti Raamatusta): kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.
Toki, jos työssä joutuu mummojen kanssa joka päivä kahvittelemaan, tilanne on kieltämättä haastava.
su 12.5.2013
Viestejä 1179
Viestejä 1179
+2
Isäni oli aikoinaan huoltomies ja kerran hän tuli kotiin: En juo enää tänään kahvia, olen juonut yhdeksän kuppia. Oli yhdessä talossa ollut putkivahinko ja käynyt monen mummon asunnossa. Kotoa mulla tämä tulee, että pitää ottaa jos tarjotaan. Se on sosiaalinen tapahtuma. Aikoinaan lapsi oli aika vahvasti viljalle allerginen lukuunottamatta kauraa. Sittenpä mummot ostivat kaurakeksejä...mutta silloin oli kyllä pakko sanoa totuus suoraan niiden sisällöstä.
Kodinhoitajien hommassa on varmaan aika vaikeaa, mutta siinä saa ehkä mummot jotenkin ymmärtämään, että ei monessa paikassa voi, ainakin jotkut.
Meillä itsellä onkin nyt kolmen viikon päästä koittavissa lakkiaisvalmistujaisissa tarjolla ainakin kevyttä vihreää salaattia ja leipäjuustoa perinteisten rasvaisten ja makeiden herkkujen llisäksi. Vielä pojan kanssa mietitään jotain kolmatta vaihtoehtoa niille, jotka välttävät jauhoja ja sokeria.
Kodinhoitajien hommassa on varmaan aika vaikeaa, mutta siinä saa ehkä mummot jotenkin ymmärtämään, että ei monessa paikassa voi, ainakin jotkut.
Meillä itsellä onkin nyt kolmen viikon päästä koittavissa lakkiaisvalmistujaisissa tarjolla ainakin kevyttä vihreää salaattia ja leipäjuustoa perinteisten rasvaisten ja makeiden herkkujen llisäksi. Vielä pojan kanssa mietitään jotain kolmatta vaihtoehtoa niille, jotka välttävät jauhoja ja sokeria.
su 12.5.2013
Viestejä 178
Viestejä 178
0
Niin tosiaan, alkuperäinen kysymys oli; Mitenkähän näistä tilanteista selviäisi nätisti syömättä itseään turvoksiin kahvileipää?
Ei siis kokonaan kieltäytyminen. Mun mielestä voi ottaa sen yhden ja sen jälkeen kohteliaasti kieltäytyä.
Vai kysytäänkö tätä siksi että puuttuu itsekuri?
Ei siis kokonaan kieltäytyminen. Mun mielestä voi ottaa sen yhden ja sen jälkeen kohteliaasti kieltäytyä.
Vai kysytäänkö tätä siksi että puuttuu itsekuri?
ma 13.5.2013
Viestejä 1003
Viestejä 1003
0
Kysymys oli ehkä liioiteltu...
Mieleen tulee lapsuus ja nuoruus- ajoilta tuttu mummeli, jolla oli aina kermakakkua. Se oli se sama kermakakku niin kauan kuin se loppui ja sitten hän leipoi uuden. Asenne oli "otat". Mutta ei niitä vieraita hänelläkään joka päivä käynyt, joten kakku ei aina ollut ihan tuoretta. Kyllä siinä oli kyse ihan muusta kuin itsekurin puutteesta, kun tai jos sitä söi. Mulla meni vuosia etten voinut sietää kermaa ollenkaan noiden muistojen vuoksi.
Mieleen tulee lapsuus ja nuoruus- ajoilta tuttu mummeli, jolla oli aina kermakakkua. Se oli se sama kermakakku niin kauan kuin se loppui ja sitten hän leipoi uuden. Asenne oli "otat". Mutta ei niitä vieraita hänelläkään joka päivä käynyt, joten kakku ei aina ollut ihan tuoretta. Kyllä siinä oli kyse ihan muusta kuin itsekurin puutteesta, kun tai jos sitä söi. Mulla meni vuosia etten voinut sietää kermaa ollenkaan noiden muistojen vuoksi.
ma 13.5.2013
Viestejä 178
Viestejä 178
0
Toi on mukavasti ajateltu, että on kevyempiäkin vaihtoehtoja
Meillä itsellä onkin nyt kolmen viikon päästä koittavissa lakkiaisvalmistujaisissa tarjolla ainakin kevyttä vihreää salaattia ja leipäjuustoa perinteisten rasvaisten ja makeiden herkkujen llisäksi. Vielä pojan kanssa mietitään jotain kolmatta vaihtoehtoa niille, jotka välttävät jauhoja ja sokeria.
ma 13.5.2013
Viestejä 166
Viestejä 166
0
Mä arvostan kanssa suuresti niitä jotka tarjoilevat kevyempiäkin vaihtoehtoja!!
Itse olen aina juhlia järkätessäni (myös silloin kun olen ollut itse kamalan lihava) yrittänyt keksiä jotakin kevyempääkin tarjottavaa jotta jokaikinen juhlavieras pääsisi juhlatunnelmaan... Ei ole kauhean vaativaa juhlan järjestäjältä.
Nyo mummot onkin sitten eri asia, varsinkin pula-aikana eläneet. Heille on kunnia-asia tarjota "tyrnää" evästä. Itse otan aina noissa tapauksissa kohteliaasti mutta maltilla tarjottavia. Tosin mun mummot eivät enää mitään tajoilekaan kun toinen pukkaa horsmaa ja toinen on vuodeosastolla
Hankalaa kyllä jos jollakulla on näitä mummokohtaamisia usein ja samaan aikaan pitäis herkkuja kyetä välttämään.
Itse olen aina juhlia järkätessäni (myös silloin kun olen ollut itse kamalan lihava) yrittänyt keksiä jotakin kevyempääkin tarjottavaa jotta jokaikinen juhlavieras pääsisi juhlatunnelmaan... Ei ole kauhean vaativaa juhlan järjestäjältä.
Nyo mummot onkin sitten eri asia, varsinkin pula-aikana eläneet. Heille on kunnia-asia tarjota "tyrnää" evästä. Itse otan aina noissa tapauksissa kohteliaasti mutta maltilla tarjottavia. Tosin mun mummot eivät enää mitään tajoilekaan kun toinen pukkaa horsmaa ja toinen on vuodeosastolla
Hankalaa kyllä jos jollakulla on näitä mummokohtaamisia usein ja samaan aikaan pitäis herkkuja kyetä välttämään.
ma 13.5.2013
Viestejä 86
Viestejä 86
0
Hankkikaa ahmatti koira ja ottakaa se mukaan mummolaan, sinne pöydän alle.
ma 13.5.2013
Viestejä 1003
Viestejä 1003
0
Ja sitten laihdutellaan yhdessä koiran kanssa, niinkuin meilläHankkikaa ahmatti koira ja ottakaa se mukaan mummolaan, sinne pöydän alle.
ti 14.5.2013
Viestejä 1179
Viestejä 1179
0
ti 14.5.2013
Viestejä 1003
Viestejä 1003
0
Kummitädillä oli ennen koira omasta takaa, mutta sitten puolison ja kummisetäni lähdettyä autuaammille metsästysmaille ei enää ole ollut koiran seurattua kummisetää samoille majoille. Sille koiralle sai antaa herkkupaloja..
ti 14.5.2013
Viestejä 178
Viestejä 178
0
Vierailutilanteita on kahdenlaisia: Sellaisia, joissa tarjoaja ei oikeasti ollenkaan loukkaannu, vaikka kieltäydyt - ja sitten sellaisia, jossa kieltäytyminen loukkaa toista. Jälkimmäisissä syön jotain, otan vähän, mutta en ota lisää enkä montaa sorttia.
Ajattelen, että tuollaisia tilanteita tulee kuitenkin niin harvakseltaan, että ne ei oikeasti kaada venettä, jos tsemppaan kaikissa niissä tilanteissa, joissa kyse on vain siitä että MINUN tekee mieli, ja siksi syön.
Ajattelen, että tuollaisia tilanteita tulee kuitenkin niin harvakseltaan, että ne ei oikeasti kaada venettä, jos tsemppaan kaikissa niissä tilanteissa, joissa kyse on vain siitä että MINUN tekee mieli, ja siksi syön.
ti 14.5.2013
Viestejä 157
Viestejä 157
+1
Keskustelun päävalikko > Yleinen keskustelu > Kahvittelu "mummeleiden" luona...