Tekemänne asennemuutokset
Tekemänne asennemuutokset
Keskustelun päävalikko > Yleinen keskustelu > Tekemänne asennemuutokset
No tyrkätääs toista topiccia heti perään.
Rupesin miettimään, minkälaisilla asennemuutoksella olette saaneet tuloksia aikaiseksi ja kuinka vaikeaa tiettyjen tiukkaan juurtuneiden asenteiden muuttaminen on ollut. Onko asenteenmuutos ollut pysyvä?
Onko tärkeysjärjestyksenne menneet uusiksi ja oletteko kokeneet joutuvanne luopumaan jostakin tärkeäksi kokemastanne asiasta asennemuutoksen myötä? Minkälaisia ajattelumalleja teillä on ollut ennen ja jälkeen tulosten saavuttamisen.
Kiinnostaa niin treenimielessä kuin painonpudotukseen Kalorilaskuria käyttävien kokemukset ja ajatukset.
Rupesin miettimään, minkälaisilla asennemuutoksella olette saaneet tuloksia aikaiseksi ja kuinka vaikeaa tiettyjen tiukkaan juurtuneiden asenteiden muuttaminen on ollut. Onko asenteenmuutos ollut pysyvä?
Onko tärkeysjärjestyksenne menneet uusiksi ja oletteko kokeneet joutuvanne luopumaan jostakin tärkeäksi kokemastanne asiasta asennemuutoksen myötä? Minkälaisia ajattelumalleja teillä on ollut ennen ja jälkeen tulosten saavuttamisen.
Kiinnostaa niin treenimielessä kuin painonpudotukseen Kalorilaskuria käyttävien kokemukset ja ajatukset.
pe 30.8.2013
Viestejä 50
Viestejä 50
0
Minulla on edelleen perusasiat hukassa.
Se oli minulle ihan ok että keskellä viikkoa syö sipsiä, aina kun kaupassa käy nappaa suklaapatukan jne. Jätin nämä asiat; viikonloppuisin ja reissun päällä saa vähän löllätä, mutta arki on arki. Se on ehkä isoin asennemuutos minulle. Muutenkin sellainen napostelun tiedostaminen; tarvitsenko oikeasti syödä nyt jotain?
Laihdutan kyllä enimmäkseen ulkonäön vuoksi. Viime vuosina on itsetunto vajonnut sellaiselle tasolle että nyt on pakko tehdä jotain. Itsetuntoni kohoaa jos tunnen olevani hyvännäköinen. Mutta mitä enemmän tätä mietin tulee myös muita seikkoja tähän. Suvussa pyörii diabetes2 ja kaikennäköiset verenpaineongelmat, ja minähän en niitä halua. Tämän takia olen huomannut että itse painonlasku ei ole minulle niin tärkeä, vaan se hyvä olo. Tietenkin se vaatii vielä painonlaskua... Mutta se että oikeasti miettii mitä suuhunsa laittaa ja mitä se tekee keholle. Esim: olen sipsihirviö, söin sipsiä viime sunnuntaina ja seuraavana aamuna oli niin paha olo ettei mitään rajaa. Vähän sellainen "en juo enää ikinä"-krapula
Nyt taas laihdutuksen ansiosta olen huomannut että tietyt ruoat vaan ei toimi minulla. Sipsit kuuluu niihin. Mutta en luovu mistää. Sen sijaan opetellaan syömään herkutkin kohtuudella.
Tulipas tekstiä
Se oli minulle ihan ok että keskellä viikkoa syö sipsiä, aina kun kaupassa käy nappaa suklaapatukan jne. Jätin nämä asiat; viikonloppuisin ja reissun päällä saa vähän löllätä, mutta arki on arki. Se on ehkä isoin asennemuutos minulle. Muutenkin sellainen napostelun tiedostaminen; tarvitsenko oikeasti syödä nyt jotain?
Laihdutan kyllä enimmäkseen ulkonäön vuoksi. Viime vuosina on itsetunto vajonnut sellaiselle tasolle että nyt on pakko tehdä jotain. Itsetuntoni kohoaa jos tunnen olevani hyvännäköinen. Mutta mitä enemmän tätä mietin tulee myös muita seikkoja tähän. Suvussa pyörii diabetes2 ja kaikennäköiset verenpaineongelmat, ja minähän en niitä halua. Tämän takia olen huomannut että itse painonlasku ei ole minulle niin tärkeä, vaan se hyvä olo. Tietenkin se vaatii vielä painonlaskua... Mutta se että oikeasti miettii mitä suuhunsa laittaa ja mitä se tekee keholle. Esim: olen sipsihirviö, söin sipsiä viime sunnuntaina ja seuraavana aamuna oli niin paha olo ettei mitään rajaa. Vähän sellainen "en juo enää ikinä"-krapula
Nyt taas laihdutuksen ansiosta olen huomannut että tietyt ruoat vaan ei toimi minulla. Sipsit kuuluu niihin. Mutta en luovu mistää. Sen sijaan opetellaan syömään herkutkin kohtuudella.
Tulipas tekstiä
la 31.8.2013
Viestejä 110
Viestejä 110
0
Keskustelun päävalikko > Yleinen keskustelu > Tekemänne asennemuutokset