keskiviikko 24.08.2011

Luin eilen myös vanhaa KG-lehteä, ja siitä - taas kerran - Patrik Borgin ajatuksia laihduttamisesta ja rennosta painonhallinnasta. Siinä vasta viisas mies!

Poimin tähän hänen tärkeimmät teesinsä:

1. säännöllinen ateriarytmi ( sehän me tiedetään)
2. joka aterialla pitää syödä itsensä kylläiseksi
3. liikunta ei ole oleellinen laihdutustekijä, ruokavalio huomattavasti tärkeämpi
4. liikunta on toki tärkeää muista syistä
5. kaloreita ei tarvitse laskea. Jos jokainen päivä syö
vihanneksia vähintäin puoli kiloa, ei muuta ruokaa
tule liikaa
6. kehon omia nälkäviestejä pitää kuunnella. Keho kertoo
milloin on kylläinen. ( mielihalusta syöminen on asia
erikseen)
7. mikään ei saa olla kiellettyä kokonaan. Tuhoon
tuomittua on ajatuskin siitä, että voisi kieltäytyä
jostain herkusta loppuelämäkseen, eikä se ole edes
tarpellista.
8. Alle kahden vuoden elämäntapamuutosprojektia ei
kannata edes ajatella jos haluaa pysyviä tuloksia
9. Nälkää ei saa nähdä, ei edes pientä.

1. Sirkka59 sanoi...

Oi hurjaa kuinka viisaita teesejä! Nämähän me laskurissa olevat tiedetäänkin, mutta emme ole valmiita vielä niitä kaikkia toteuttamaan Siksi olemme varmaankin liittyneet laskuriin. Kun olemme valmiita emme kirjauksia enää tarvitse emmekä laskuriakaan.

keskiviikko 24.08.2011 klo 11:25

2. Ilona63 sanoi...

Hyviä ajatuksia, mutta kaloreitten laskemattajättämiseen en oikein usko. Esim. jos syö puoli kiloa vihanneksia jaettuna 5-6 aterialle, siihen sitten suurinpiirtein "oikeaa" ruokaa sopiva määrä ja "jälkiruuaksi" kaikkea hyvää, varmasti kalorit menee yli ei

keskiviikko 24.08.2011 klo 12:32

3. Ilona63 sanoi...

-kä laihdu. Kyllä punnittava on ja merkattava. Noista kaakeliseinistä vielä, että tulee kuulemma normaalit puiset "nojauslaidat". Ne on noita nykyajan kotkotuksia kaakelit ja nuoret "erimakuisia" kuin ihmiset ennen. Katsotaan, miltä näyttää ja tuntuu.

keskiviikko 24.08.2011 klo 12:37

4. Marimint2 sanoi...

Borgin Rentoa Painonhallintaa oli ensimmäisen aiheeseen liittyvä kirja jonka luin tammikuun alussa, ennen tätä projektia. Siitä oli ainakin itselleni paljon apua. Olenhan päättänyt, että loppuikäni kannan tätä kevyempää kroppaani.

keskiviikko 24.08.2011 klo 12:38

5. Marimint2 sanoi...

2006 kirja on ilmestynyt ja se kertoo Piiraisten pariskunnan muutosprosessista. Suosittelen! Pakkasin viimeiset tavarat matkalaukkuun ja kaikki herkut tulivat mukaan. Jospa tulisivat avaamattomana pakettina takaisin, epäilen!

keskiviikko 24.08.2011 klo 20:44

torstai 25.08.2011

Tänään meni aamupäivä vähän keturalleen, söin palan ihananmakuista suklaa-banaanikakkua. Ei siinä mitään, yhdessä palassa, vaan kokonainen kakku oli ilmestynyt minulle lahjaksi! Ja kun se on vielä nii-iin hyvää kakkua, pehmoista ja kielellä miltei sulavaa.

Tänään on naapurikunnassa lähiruokamarkkinat, eli tuottajat esittelevät ja maistattavat tuotteitaan. Sinne pitää ehdottomasti mennä, ja ostaa varastot täyteen kaikenmoista lähiruokaa : lähimyllyssä jauhettuja jauhoja, vapaan kanan munia, yrttejä, mausteseoksia, ja kaikkea mitä valmista on. Myös käsitöitä on tarjolla, vanhanajan luutia, pärekoreja ja ties mitä. Tietyn summan olen jo pistänyt etukäteen kukkaron sivulokeroon tätä päivää varten. Siis ainakin sen verran voin huoletta tuhlata, ja tarpeen tullen vähän lisääkin.

Minusta idea lähituottajien yhteisestä myynti-ja markkinointipäivästä on loistava. Peruskaupunkilainen ei tiedä murto-osaakaan lähiympäristön tuotteista eikä niin ollen osaa vaatia niitä ruokakauppaansakaan. Isoimmat ja tunnetuimmat tiedetään, mutta muita ei.

Löysin muutama viikko sitten kirsikkatomaatteja, jotka oli kasvatettu vain n. 8 km päässä kodistani. Tästäkään tuottajasta en ennen tiennyt mitään, vaikka minä työni puolesta tunnen ja tiedän lähiympäristön ja maakunnan keskivertokuluttajaa paremmin.

Edelläolevasta kaiketi käy jo ilmi, että olen suomalaisen ruuan ja etenkin lähiruuan innokas puolestapuhuja. Jännä, että koen asian äärettömän tärkeäksi, vaikkei minulla ole mitään siteitä maanviljelykseen eikä ylipäätään maatalouteen.

perjantai 26.08.2011

On sateista enteilevä, harmaanpilvinen päivä. Toivottavasti sääennustukset pitävät paikkansa ja huomenna olisi aurinkoa ja lämmintä, lähes hellettä. On nimittäin viimeinen viikonloppu, jolloin ehdin mökille, ainakin koko viikonlopuksi. Kaikkea pitäisi siellä hommailla ja kärrätä omenia - kaatopaikalle.

Meillä on siellä omenapuita, jotka tuottavat tänä vuonna valtaisan sadon. Valitettavasti omenat ovat myös matosia ja toukkien kaivertamia. Kun omenapuita löytyy myös kotoa ( ja sama vika ) ei millään pysty hyödyntämään niitä. Naapurustossakin on kaikilla omenapuita, eli ei kelpaa kelleen.

Tilasin verkkokaupasta Borgin Rentoa Painonhallintaa, ja nyt odotan innokaana, koska saapuu. Olisi ollut niin mukavaa lukea sitä viikonloppuna pihakeinussa auringonpaisteessa, vaan eihän ne nyt parissa päivässä tilauksesta saavu.

Mieleni tekisi myös hankkia kävelylenkkarit, semmoiset keinukengät. Joistakin blogista luin semmoisista. Kävin surffailemassa netissä ja havaitsin, että Puman kengät maksavat 120 ekee. Nyt tulee mietittäväksi, tulenko oikeasti kävelemään ja sitä myöden tarvitsemaan niitä. Kiinnostaa kyllä, kieltämättä!

1. Kanava sanoi...

Sulla on hieno tulos! Onnea!

sunnuntai 28.08.2011 klo 17:26

sunnuntai 28.08.2011

Mökiltä palattu enkä vaakaan uskalla mennä! Tänään kaikki on linjassa ja okei, mutta eilinen ja perjantai-ilta menivät.. no, kauniisti sanottuna persuuksilleen.

Viikonlopun opetus on se, etten vieläkään, 6 kk opettelun jälkeen, ole SISÄISTÄNYT selkäytimeen asti uutta käyttäytymistä. Heti kun tilaisuus ilmenee, tupsahdan takaisin vanhoihin tottumuksiini. Se tarkoittaa ruokailujen välistä napostelua, esim pe-illan myöhäiselokuvaa katsellessani naputin suuhuni koko pussillisen cashew-pähkinöitä.

Ja eikös minun pitänyt yösaunan jälkeen syödä grillimakkara ja juoda 2 lonkeroa, kun päivällä oltiin jo syöty marinoitua häränfilettä grillattuna ja juotu 3 lasillista punaviiniä kyytipojaksi.

Oli muuten lämmin yö, tarkeni saunan jälkeen yöpaitasillaan istuskella ja grillailla ja katsella ilotulitusta, venetsialaisia tunnuttiin vietettävän paikkapaikoin.

Meidänkin venetsialaisten juhlinta huipentui ulkoroihujen polttamiseen läpi yön. Yksi vietiin laiturin nokkaan ilahduttamaan vastarannalla olevia. Kauniisti heijastui tulen loimotus vedestä.

1. Ilona63 sanoi...

Minä osasin, mutta en osaa enää! Ollaanko me vanhoja! Kysytäänko Terolta neuvoja!? Kyllä kuva olisi kiva, siitä jotenkin paremmin tunnistaa bloggaajan. Yritetään vielä. Hyvää yötä!

sunnuntai 28.08.2011 klo 22:39

2. Kauniiksi sanoi...

Hyvinhän olet laihtunut. Ja mitä muuta, kun joka aamu on uusi päivä. Ja joka päivä voi aloittaa uudestaan.

maanantai 29.08.2011 klo 08:49

maanantai 29.08.2011

Eipä ollut paha ollenkaan!! Grammoja ei ollut tullut lisää viikonlopun vietosta, jippii!! Jopa vähentynyt pikkuriikkisen, siitäkin huolimatta, että jalat on turvoksissa eli siis nestettä kertynyt. Kun tuo neste poistuu arkipäivän rutiinien myötä, uskallan odottaa lisää pieniä iloisia "yllätyksiä"

Mikähän sitten piti kilot kurissa, pähkinöistä sun muista herkuista huolimatta? Olisiko ollut ihan tavallinen hyötyliikunta?
Keräilin pudonneita omenoita saaviin kolme saavillista, siivoilin ulkorakennuksen varastohuonetta, ramppasin sisälle-ulos-sisälle useita kertoja päivän mittaan ( 5 rappusta) yms yms semmoista tuiki tavallista. En osannut pitää sitä minään, koska en työskennellyt mitenkään tosimielessä, vaan enemminkin hyvin leppoisaan tahtiin välillä istuskellen laiturin penkillä kauniista päivästä nauttien.

1. Pullavapitko sanoi...

Mahtavasti olet painoasi tiputtanut! Jatka samaa rataa vain!

maanantai 29.08.2011 klo 10:02

2. Pullavapitko sanoi...

Itseasiassa hääpäivämme olisi ollut kaksi viikkoa sitten, mutta siirsimme sitä ensi kesään, eli on tässä nyt vuoden verran aikaa tiputtaa painoa ja kiinteyttää (mut toivottavasti en ehdi lihoa takaisin!)

maanantai 29.08.2011 klo 10:52

3. Pullavapitko sanoi...

Tunnemässäily on pahinta ikinä! Mut tosi hyvä pointti tossa sun yhdessä kirjoituksessa; itseltään ei saa kieltää mitään. Mässäily pysyy paremmin kurissa, kun sallii itselleen joskus herkkuja. Siksikö ikuiset laihduttajat eivät koskaan saavuta tavoitettaan?

maanantai 29.08.2011 klo 10:55

4. Kauniiksi sanoi...

Hei Kaffee,
olipa mukavaa kuulla samantapaisesta ihmisestä. Nykyaikana kun kaikkien pitää hehkuttaa tuota liikunnan autuutta. Mulla on tämä aamu alkanut hyvin. Muuten paitsi liikkumisen kanssa. Arvaa tuntuuko idioottimaiselta pitää suuntoa kellona. M

maanantai 29.08.2011 klo 11:07

5. Ilona63 sanoi...

Stressiä ei kannata ottaa mistään, huolta voi kyllä kantaa esim. läheisistään, jos pahalta tuntuu. Ja herkutella pitää, kunhan kokonaiskalorit pysyvät suurinpiirtein kuosissa ja vajausta jää. Näin olen oppinut. Oppeja ei tietenkään ole ihan helppo noudat-

maanantai 29.08.2011 klo 11:51

6. Ilona63 sanoi...

-tta, mutta yrittää täytyy. Miten kävelydieetti onnistui? 10.8. sen piti loppua. Jatkuuko? Ihanat sinulle kesän vaihtuessa tosi syksyksi! Ps. Sinulla tuntuu olevan ihana mökki ja paikka!

maanantai 29.08.2011 klo 11:54

7. Bowo sanoi...

Heippa!! Tiedätkö, olen ollut 3viikkoa sitten ihan totaalinen sohvaperuna! Ja jaksoin crosstrainerilla vain sen 5min max. Mutta kävin kävelyllä melkein joka päivä ja kunto on noussut valtavasti! Hiki lentää ja ensimmäinen 15min-30min on yhtä tuskaa mutta

maanantai 29.08.2011 klo 15:23

8. Bowo sanoi...

Sitten helpottaa ja huomaan että jaksankin. Vähän aikaa kun on lenkillä käynyt sitä huomaa että pääsee sen kuolema-olon yli ja pystyy kävelemään kauemmin..

maanantai 29.08.2011 klo 15:23

9. Bowo sanoi...

Mieheni on toki ollut loistava tuki, hän on pitänyt vauhtia yllä etten löysäile ja hän on myös sulkenut korvansa minun kiroilulta ja manailulta kun kävely on ketuttanut..

maanantai 29.08.2011 klo 15:24

10. Bowo sanoi...

Ja kun laitoit että et ikinä pysty tunnin lenkkeihin. En minäkään uskonut että jaksaisin koskaan kävellä puolta tuntia yhteen menoon. Pikkuhiljaa omien voimien mukaan menee

maanantai 29.08.2011 klo 15:28

tiistai 30.08.2011

Sateinen päivä ja sateinen mieli. Mitään varsinaista syytä alakuloon ei ole, eli pitää vaan miettiä piristyskeinoa itselleen. Aamulla nouseminenkin oli työtä ja tuskaa, torkkutoiminta oli ahkerassa käytössä.

Sadetta sääennustukset lupasivat koko viikoksi ja vielä ensi viikon puolellekin. Ikävää. Minä pidän kyllä syksystäkin, mutten haluaisi kastua

Minulla on nyt ahkerassa käytössä muutama vaateparsi. Pitää käyttää nyt, koska ne ovat ensimmäiseksi tulossa aivan liian suuriksi ja jäävät sitten käyttämättömäksi.

Sinänsä ihan hieno tunne, kun huomaa joidenkin vaatteiden jo pikkuisen lököttävän päällä. Toisaalta taas säälittää kun ihan käyttökelpoiset vaatteet joutuu hylkäämään. Ristiriitaista tämä laihduttajan tie!

1. Akke52 sanoi...

Täälläkin oli torkkunappi ahkerassa käytössä aamulla.
Ei millään olisi jaksanut herätä.
Hyvää illan jatkoa.

tiistai 30.08.2011 klo 21:11

keskiviikko 31.08.2011

Paino sahaa nyt 100 gr suuntaan jos toiseen, joten en ole päivittänyt sitä laskuriin. Odottelen mihin suuntaan menee ja pelkään että ylöspäin.
Olo on edelleen turvoksissa, aamulla tuntuu, että jalat on jonkun muun jalat, kuka ketales on käynyt vaihtamassa ne yön aikana??
Kuitenkaan ne ei näytä mitenkään erityisen paksuilta ja kengätkin menee jalkaan suht hyvin, tosin pientä puristusta tuntuu jalkaan laitettaessa.

Taitaa vaan olla niin, että minun kroppani ( ja varmaan monen muunkin) toimii syklittäin: kerätään nestettä ja painonnousua, sitten taas humahtaa muutamassa päivässä kaikki ylimääräinen pois ja pikkuisen lisääkin, sitten on taas keräilyn vuoro jne jne.
Tuntuuko kenestäkään tutulta?

Sähköpostissa oli aamulla viesti, että kirja, jonka tilasin, on nyt tulossa. Jippii, saan lukemista viikonlopuksi mökille.
Tosin siellä odottaa myös syreenipensaiden leikkausoperaatio, joten pelkäksi laiskotteluksi ei mene. Omenasavotta jatkuu myös, eli niiden kärrääminen roska-astioihin ja siitä sitten biokierrätykseen roska-auto vie.

1. Hannajii sanoi...

PAKKO ONNISTUA
Tuo sykleittäin meneminen tuntuu todellakin tutulta! Paino saattaa pompsahtaa helposti vaikka melkein kilonkin ylöspäin (esim kuukautiset tai juhliminen/valvominen sekoittaa mulla) ja sit taas rytinällä alas.!!

keskiviikko 31.08.2011 klo 12:19

2. Sirkka59 sanoi...

Voi kyllä on tuttua tuo vaihtelu, tosin mulla heiluu jopa +/-1000 rajoilla. Nyt olen jo paremmin tottunut siihen, mutta kyllä aina masentaa mieltä tuo plussa! Rajat ovat kyllä pienentyneet nyt kun paino on jo kohtuullisissa lukemissa.

torstai 01.09.2011 klo 07:13

3. Sirkka59 sanoi...

Minä sain eilen postissa Varpu Talven LAIHDU kirjan ja siellä oli maininta pähkinöiden painoa jumittavasta vaikutuksesta. Tosin en ehtinyt lukea juttua vielä kunnolla, mutta minullakin on viikonloppuna mielenkiintoista luettevaa

torstai 01.09.2011 klo 07:22