keskiviikko 01.08.2012

Ensimmäinen työpäivä... Eiii jaksais

Heräsin aikaisin ja lähdin koiran kanssa lyhyelle mutta ytimekkäälle lenkille Koira oli aivan ihmeissään kun raahasin hänet ulos aamulla ennen kello 6.
Painoa oli lähtenyt ihan kivasti, eiliset mansikat ja tämän päivän lenkki teki näköjään hyvää

Iloista keskiviikkoa kaikille

1. Skye sanoi...

Meidän hurtta on ollu pari päivää mökillä pojan ja isännän kans rakennushommissa (saa juosta siellä vapaana, kun mökki on saaressa) niin eilen illalla kattoi mua siihen malliin, ku rahtasin sitä lenkille, että ei helvata nainen, et voi olla tosissas Sen kyllä sit huomasikin, lenkillä oli normaalia enemmän remmissä riekkumista (puri hihnaa jne., koiralla ikää 5kk) ja kotiinpäin ku lähettiin niin vauhti oli vallan kauhea. Enhän mie pelkällä lenkillä saanu ku muutaman hassun kalorin lähtemään, niin sitten piti hypätä vielä pyörän selkään... Sittenpä näyttikii jo paremmalta sykemittarin lukemat, kun palasin

keskiviikko 01.08.2012 klo 13:44

torstai 02.08.2012

Ihanaa huomenta!
Kävin koiran kanssa lenkillä, ensin käveltiin pari sataa metriä sitten juoksin loput 3,2km Vaikuttaa siltä että karvapallokin tykkää näistä emännän päähänpistoksista
Kävin sitten vaa'alla kun tulimme kotiin. 119,8kg. Olen alle 120kg! Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä tunnetta kun alittaa sen maagisen rajan
Olipa miten paska päivä vaan, kyllä tänään hymyilyttää

Mietin tässä että mitä teen lounaan suhteen. Töissä saa hiilihydraattipitoista, kalorimönjää (sellasta tyypillistä "lasten suosikkia" . Makaronilaatikkoa, perunamuussia ym.
Miten te selviätte työpaikkojenne lounasvalikoimista?

1. Skye sanoi...

Siehän kohta meet painossa miusta ohi Onnea rajan alituksesta!

torstai 02.08.2012 klo 07:13

2. Krista72 sanoi...

Lounas työpaikkaruokalassa (Fazer Amica) on yhtä kuin +10 kg vuodessa... Sen lisäksi, että ruoka on tehty voita ja kermaa säästelemättä, ei itsehillintä pidä lainkaan noutopöydässä Mun oli pakko lopettaa siellä käyminen kokonaan ja nykyään on omat eväät aina mukana

torstai 02.08.2012 klo 07:33

3. Skye sanoi...

Joo-o, toi kontrollifriikkiys on vähä pelottavaa kyllä. Mie sallin itelleni herkuttelua sen verran, että ostin muumipastillirasian, siitä oon nyt pari päivää napsinu karkin silloin ja toisen tällöin, koko rasiassa on 21g karkkia ja pari-kolmekymmentä kaloria (noin). Ihan hyvin menee makeannälkään. Tosin nyt on alkanut esiintyä sellastakin, että tekee ihan hiiiiiiirveästi mieli kaikkea hiilaripitoista, esimerkiksi vesirinkeleitä jne, ihan mitä vaan missä on ihan pirusti hiilareita, vaikka mielestäni ruokavalio on tähän asti ollut melko hiilarivoittoista kuitenkin... toistaiseksi oon saanut itseni pidettyä kurissa...mut kai se elimistö silläkin jotain kertoo... (ja mää täällä toivon, että se hiilari mihin sitten jossain kohtaa sorrun, ei olis Fazerin sininen)... Eniten mua hirvittää se tuleva risteily, siellä on noutopöydät ja kokemuksesta tiedän, että jälkiruokapöydästä pitää maistella KAIKKEA. Ja syödä koko rahan edestä, tietenkin :/

torstai 02.08.2012 klo 13:13

lauantai 04.08.2012

LAUANTAI!

Yksi pitkä aamulenkki koiran kanssa takana, kohta kävelylle parhaan ystävän, kummipojan sekä oman pojan kanssa
Eilen oli herkuttelupäivä, mutta herkuttelut pysyivät kuitenkin rajojen alla. En jaksanut syödä kun kana-kotzonen ja olin aivan täpötäynnä. En hotkinut karkkeja ja suklaata kuten aikaisemmin herkkupäivinä, yay! Hyvä minä

Tänään en juossut kuin kilsan alussa ja kaksi viimeistä kilsaa ennen kotiovea. Jalat olivat kuin sementtiä ja jalkapohjat särkivät niin että ajattelin että konttaan loppumatkan kotiin :/ Vaihdoin nimittäin toisiin kenkiin juuri ennen ulosmenoa. Olen juossut nyt kaksi viikkoa samoilla kengillä ja sitten ajattelin että no otetaanpas nämä toisetkin käyttöön. Hyvä minä, olisi ehkä ollut fiksua kokeilla uudet kengät korttelin ympäri ensin, eikä suit sait juosta pitkälle lenkille. No, aina sitä oppii uutta
Kokeilin tänään myös tukisukkia. Ei niitä ihonvärisiä terveyssukkia, vaan mustia Point Zeron pitkiä tukisukkia. Olivat todella hyvät! Minulla kipeytyy aina pohkeet kun juoksen, mutta ei tällä kertaa. Ostin sukat www. wrange. fi liikkeestä jos teitä muita kiinnostaa

Nyt aamupalan ja suihkun kautta liikenteeseen Poika ei ole yhtään innoissaan siitä että lähdemme jonnekkin, hänen mielestä saan lähteä aivan yksin ja hän jää kotiin tekemään leegokaupunkeja...

Oikein ihanaa viikonloppua!

sunnuntai 05.08.2012

Eräs tunnettu ruotsalais maratoonari ja ultrajuoksija (Mia Thomsen) kysyi kerran blogissaan:
Treenaatteko jotta voitte syödä?
Vai syöttekö jotta voitte treenata?

Voin ihan hyvin myöntää että aikaisemmin (ollessani Painonvartijoissa, Keventäjissä jne...) olen treenannut vain ja ainoastaan jotta saisin herkutella. Ja koska se nyt oli vähän pakko. Jee, juoksen korttelin ympäri niin saan syödä suklaata tai käyn salilla niin voin ottaa pitsan lounaaksi jne. Tällä kertaa olen kuitenkin ylpeä siitä, että syön jotta jaksan treenata! Treenaaminen suo ainakin minulle sellaista ilon tunnetta mitä ei suklaalevy pysty antamaan, oli se sitten miten herkullinen ja samettinen ja kermainen vain (nyt täytyy paussata, alkaa kuola valua )
Eilen kävin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen salilla. Hermostutti aluksi, mutta suoriuduin tehtävästä omasta mielestäni kiitettävästi Jaksoin paljon enemmän kuin aikaisemmin, vaikka olenkin löhöillyt kaksi vuotta (tai no lapsia on tullut nostettua kotona ja töissä ) Olen aivan varma että jaksan koska syön hyvin. En käytä kaloreitani pelkästään makeaan ja suolaiseen, vaan yritän syödä monipuolisesti ja säännöllisesti.

Ennen tätä kalorilaskuri-ohjelmaa vatsani oli kuin mikäkin terroristi. Ikinä ei voinut olla aivan varma siitä että se pysyy rauhallisena ja yhteistyöhaluisena. Oli kauhea ajatus lähteä liikenteeseen pitkäksi aikaa, koska milloin vain saattoi tulla pomminuhka. Nykyään se hyrrää kuin pieni kissanpoikanen. Tyytyväinen on ja kellon mukaan käy.
Päänsärkyä ja migreeniä oli lähes päivittäin. Elin yhdessä vaiheessa kahvilla (ja minä kun vihaan kahvia) ja Buranalla. Kohta kolmen viikon aikana ei ole ollut päänsärkyä/migreeniä kertaakaan. Varmaan johtuu paljon ruokavaliosta sekin.
Ootteko huomannu mitään eroja kun olette olleet Kalorilaskurissa verrattuna aikasempaan elämäntapaan?

Kysyn teiltä, treenaatteko jotta voitte syödä, vai syöttekö jotta voitte treenata?

1. Nannis sanoi...

Kyllä se pikkuhiljaa on alkanut kääntyä siihen, että syön, jotta voin treenata, mutta mä oon hidas oppija, multa se on vienyt yli 3 vuotta

sunnuntai 05.08.2012 klo 09:55

2. Kuredu sanoi...

Hei maratoneddie. Pistit kyllä miettimään omaa suhtautumistani. Taidan kiikkua kiikkulaudalla vielä tämän asian suhteen. Varsinkin nyt, kun on ollut aika nihkeää tämä laihduttaminen. Nälkä ja kalorit lopuillaan, joten käy vähän liikkumassa, jotta saa syödä nassunsa kylläisemmäksi. Ei näytä toimivan. Joten kamppailu pääkopan sisällä jatkukoon asenteiden ja toimintatapojen muuttamiseksi.

sunnuntai 05.08.2012 klo 11:33

3. Helmielina sanoi...

Minä oon kans huomannu, että päänsärky on huomattavasti vähentynyt kun syö paremmin ja liikkuu. Lisäksi mua ei enää närästä kuten aiemmin. Joten kunnollinen ruokavalio tosiaan tekee ihmeitä.

Mulla riippuu täysin fiiliksestä syönkö treenatakseni vai treenaanko syödäkseni. Täytyy kyllä tunnustaa, että useimmiten treenaan syödäkseni, mutta onneksi on myös niitä toisenlaisia päiviä. Ehkä tulevaisuudessa vielä enemmän...?

Sulla on muuten tosi mielenkiintoinen blogi ja suuret tavoitteet. Ihan sattumalta tänään osuin tänne sun blogiin, mutta jatkossakin seurailen mielenkiinnolla täällä taustalla miten sulla homma etenee. Itelläkin olis joskus salaisissa haaveissa saada juostuksi ainakin 10 km tai ehkä jopa puolimaraton. Mulla on semmonen viha-suhde juoksuun aina ollu. Mutta jospa siitä sais ees semmosen viha-rakkaus-suhteen vielä joku päivä.

Joten siis, kovasti tsemppiä sulle jatkoonkin!

keskiviikko 08.08.2012 klo 13:08

maanantai 06.08.2012

Pojan eka päiväkotipäivä kesäloman jälkeen, ei mennyt ihan nappiin se meidän aamu. Heräsimme myöhään, kauhea stressi saada reput pakattua ja lounaat tehtyä... Pika pika päiväkotiin ja siellä huomasin mitä kaikkea puuttuu repusta :P Sadevaatteet jäi eteiseen, lakanat jäi pyykkikoriin, sisätossut jäi jonnekkin jne.

Jos puhtia riittää, niin lähden treenaamaan illalla, muuten pesen kaikki päiväkotitavarat
Hyvää viikonalkua teille!

1. Skye sanoi...

Hei vau! Sie painat kohta vähemmän ku meikäläinen, hienoa

maanantai 06.08.2012 klo 18:42

2. Skye sanoi...

Oli sillä ravitsemusterapeutilla sittenkii jotain miulle uutta, oli sitä mieltä et pitäs syödä 2 lämmintä ateriaa päivässä. Ite oon harrastanu sitä, että syön vaan lounaan, mut iltapäivällä en mitään lämmintä sit. Ja kuulemma pitäs syödä enemmän, ku kerroin, että millä kaloreilla oon esmes viime viikon menny... Selvis se miun peruskulutuksenkin taso, jota en oo ennen tienny ja sain keskussairaalalle ajan InBody-mittaukseen (hiphei . Mutta sanoihan tuo, että pudotus tähän mennessä on ollu ihan hyvä ja hänen mielestään puolikin kiloa viikossa siinä ja siinä, että onko liian iso pudotus :o ja kilo kuulemma ehdottomasti liikaa. Mut ilmeisesti oikealla tiellä ollaan

maanantai 06.08.2012 klo 19:26

3. Skye sanoi...

Niin ja kuulemma ravitsemusterapeutitkin on tästä kalorilaskurista tietoisia, että ihan hyvä ohjelma on. Löysi se tästä jotain vikojakin, mutta en muista mitä

maanantai 06.08.2012 klo 19:28

tiistai 07.08.2012

Aurinkoista huomenta!

Tänään keksin ainakin kolme hyvää syytä miksi herätä aikaisin:
1. Kello viideltä kaksi unenpöpperöistä kaverusta lähti lenkille. Toinen hihnan yhdessä päässä ja toinen toisessa päässä. Ilma oli ihanan raikas, viittä vaille sadetta. Minun toiveena oli suht rauhallinen lenkki, ehkä reipasta kävelyä. Koiran toiveena oli saada jänispaisti aamiaiseksi.
Niinpä rauhallisesta lenkistä tulikin vilkas taka-ajo, mikä ehkä olikin juuri mitä tarvitsin Juoksimme noin 6,5km(siinä meni tämän vuoden pisimmän juoksumatkan ennätys rikki) ja pysähdyksiä tuli vain sen verran että koira kävi nopeasti pusikoissa ja takaisin polulle. Tunne lenkin jälkeen: voittamaton!
2. Lenkin jälkeen kävin vaa'alla. Painoa lähtenyt 9,2kg ja BMI on muuttunut 48,4 ---> 44 ja risat. Tunne: kaunis ja seksikäs.
3. Ehtii nähdä pojan herätä ja aamukäheällä äänella kuiskata että "äiti, mä rakastan sua" ennen kun lähtee töihin. Tunne: sentimentaalinen, rakastettu ja kuin olisi miljoona perhosta sydämessä

Hauskaa tiistaita teille

1. Skye sanoi...

Nonnii! sie oot nyt kevyempi ku mie

tiistai 07.08.2012 klo 06:55

2. Kuredu sanoi...

Juu juu uinti on mun laji ja vesi täysin mun elementti. Uinti on helppoa ja vaivatonta minulle. Kesän vaan noi hallit olleet kiinni, eikä se kesällä halliin pulikoimaan lähteminen muutenkaan kiehdo. Kun tää elo syksyksi muuttuu, niin eiköhän se uinti taas astu kuvioihin. Ja totta, tiedostan kyllä, että ei minusta voi kuukaudessa hävitä viittä kiloa, joten hiljaa mennään. Se, että tämä olisi lupsakkaa elämäntapamuutosta, niin tällä hetkellä pitää tehdä kovasti sisäistä työtä sen eteen ja muistutella itseään, miksi oon tähän ryhtynyt.

Uuh, sulla ollut ihana aamu ja paino senkun tippuu! Hienoo

tiistai 07.08.2012 klo 08:09

3. Hyttynen sanoi...

Sulla on kyllä ollu aivan ihana aamu! Tuon lukeminen sai omatkn suupielet nousemaan, ja onnea pudotuksesta!!

tiistai 07.08.2012 klo 12:03

4. Sannamaria88 sanoi...

Kiitos.

tiistai 07.08.2012 klo 13:10

5. Majo sanoi...

Oi miten ihanalta aamulta kuulostaa <3

keskiviikko 08.08.2012 klo 09:59

6. Rvasyyslempi sanoi...

Hei, sulla on kyllä ihailtavan kova kunto! Jaksaisipa itsekin joskus juosta edes jonkin matkaa. Luin tuon uudemman päivityksesikin ja niin on kyllä minunkin päässäni risteillyt samanlaisia ajatuksia tuosta "perheen pettämisestä", vaikka se niin tarpeettoman radikaalilta jotenkin kuulostaakin.

torstai 09.08.2012 klo 05:04

keskiviikko 08.08.2012

Piti herätä neljältä ja lähteä aamulenkille, mutta sammutin herätyskelloni ja jatkoin unia >_<... Ehdin vain viedä koiran lähimpään pusikkoon ennen töihin lähtöä.
Koiran ilme kun sanoin että mennäänpäs takaisin kotiin oli sanoinkuvaamaton. Pettynyt, vihainen, surullinen...
Lupasin että lähdemme illalla pitkälle lenkille

Siinä samassa tajusin miten monta kertaa olen ylipainoni takia pettänyt perheeni. En halua rannalle koska MINÄ olen läski, en halua sukujuhliin koska MINÄ vihaan itseäni ja MINULLA ei ole päällepantavaa, emme lähde matkalle koska MINUA ei huvita, syömme huonosti koska MINÄ haluan suklaata, karkkia, pizzaa jne...
Siitä lähtien kun aloitin Kalorilaskurissa meillä on ollut hyvää, terveellistä ruokaa pöydällä, olemme koko perheen voimin harrastaneet yhdessä kävelyä, pyöräilyä, HopLopia jne. Koira on päivittäin saanut käydä ainakin yhdellä todella pikällä lenkillä, mikä on ollut hänelle todella tärkeää. Se on ollut vähän mamman ja hänen juttunsa. Tänään vasta tajusin että tämä elämäntapamuutos-projekti ei ole vain MINUN juttu, vaan se koskee myös koko perhettä Vaikka muut meidän perheen laiheliinit (kaikki muut ovat langan laihoja) eivät LAIHDUTA, niin he kuitenkin nauttivat tästä uudesta tavasta elää. Ja kun heillä on hyvä olla, niin minulla on myös hyvä olla, mikä tekee kalorien laskemisesta entistäkin hauskempaa ja helpompaa

1. Skye sanoi...

Hei vau mitä oivalluksia. Ja pistääpä itteniki vähä ajattelemaan. Mulla on sama homma, että mie en (edelleenkään) mee yleiselle uimarannalle (no tosin, täältä sinne on matkaa se kymmenen kilsaa ), kun oon lihava ja mitenkähän monta muuta samankaltaista asiaa... Sohvaperunana oli hyvä ja helppo olla, kun ei tarvinnut tehdä päätöksiä mihinkään suuntaan, ei tarvinnut vaivata itseään, saati hikoilla. Mutta nyt...tänäkin aamuna vedin crossarilla vartin tuokion, että hiki vaan lensi ja olin TYYTYVÄINEN. Omituista. Aiemmin vastustin henkeen ja vereen kaikkea hikiliikuntaa, olin ns. oman mukavuusalueeni ulkopuolella. On kyllä vieläkin päiviä, kun nuo "pakolliset" hiestyttävät hommat vähän sylettää, mut nyt kun tekee tavallaan itelleen niin ote on vähän erilainen. Mulla nostatti itsetuntoa suuresti se, kun sain tupakanpolton lopetettua- se antaa vähän semmosta fiilistä, että pystyin tohonkin, miksen siis tähän...

keskiviikko 08.08.2012 klo 12:35

2. Maissi74 sanoi...

Kuulostaa hyvältä. .tuossa onkin monelle hyvä motivaatio laihduttaa kun se vaikuttaa koko perheen elämään, kaikki ovat onnellisempia kun syödään terveellisemmin ja jaksetaan tehdä yhdessä juttuja Paljon tsemppiä

keskiviikko 08.08.2012 klo 12:52

3. Lumppari81 sanoi...

Pakko kyllä kommentoida, että hyviä ajatuksia! Mäkin yritän alkaa ajatteleen enemmän muita, ja kun kaiken toiminnan voi ottaa laihdutusta edistävänä, niin sekin motivoi käymään uimassa ja puistoissa ja..

keskiviikko 08.08.2012 klo 12:56

4. Majo sanoi...

Hyvä etten alkanut itkemään kuin luin tuota kohtaa miten pettänyt muun perheen Ihan samoilla ajatuksilla oon mennyt ja saanut niistä itseni kiinni. Tällöin syyllisyys kasvoi tietenkin vielä suuremmaksi. On kamalaa myöntää miten paljon oma rajoittuneisuus on vaikuttanut meidän kaikkien elämään.
Joskus olen tehnyt jopa niin että kun ollaan oltu lähdössä, viimeinen katselmus peiliin eteisessä ja lähtö peruuntunut. Tunnen myös suurta iloa nykyään että olen tämän tunnustanut perheelleni ihan ääneen ja nykyään en suostu antamaan enään periksi Tsemppiä! ps. aloitammeko yhdessä unikoulun?

keskiviikko 08.08.2012 klo 13:08

5. Maissi74 sanoi...

Moi
Osaisitko neuvoa. .että pystyykö tuohon omaan blogiin jotenkin vastaamaan tai kirjoittamaan kommentin vastaajille muutoin kuin näin että tulee toisen blogiin vastaus. .nimerkillä vielä aika tumpelo tämä blogin kanssa

keskiviikko 08.08.2012 klo 13:58

6. Hyttynen sanoi...

Voi ihan totta! Kuinka paljon herkkuja mäki oon mun miehelle syöttäny, vaan jotta voisin ite vähän paremmalla omatunnolla ahmia. Mutta nyt mun mies joutuuki kärsimään vihannesten paljoudesta Parempi niin

keskiviikko 08.08.2012 klo 14:58

7. Maissi74 sanoi...

Juu pysyisi siten koko keskustelu samalla sivulla niin olisi helpompi jonkun muunkin kommentoida asioita

keskiviikko 08.08.2012 klo 17:37