sunnuntai 19.09.2010

No niin. En tiedä, mikä tässä on niin vaikea tajuta. Oon toistanut tän kuvion monta kertaa, joten tiedän ihan hyvin mitä tapahtuu jos jatkan laihduttamista nykyisestä painostani. Tulen epäterveellisen alipainoiseksi, heikottaa ja paleltaa, on vaikea ajatella, alan ahmia ja oksentaa päivittäin, välttelen ystäviäni koska pelkään että he tarjoaisivat minulle ruokaa, ja otan urheiluvammojen riskin koska joudun kuitenkin koko ajan olemaan polttamassa pois jotakin ylimääräistä kaloria jonka söin. En kykene panostamaan diabeteksen hoitoon, verensokerit menevät sekaisin enkä kykene syömään mitään oikeita aterioita. Lopulta lihon koska en pysty enää ajattelemaan muuta kuin ruokaa.

Mut toisaalta - jos jatkaisin nyt laihduttamista, niin sitten laihtuisin! Tittidittidii.

Mikä vaikea valinta. Mut nyt tyttö hyvä järki käteen. Enempi laihdutus kielletty.

1. Pumpumkatti sanoi...

Voi sinua... Kunpa osaisin sanoa jotain mullistavaa tässä lyhyessä kommentissa...
Hyvä, että otit järjen käteen ja teit fiksun päätöksen
Pidä kiinni siitä! Tsemppivä!

sunnuntai 19.09.2010 klo 14:48

2. Pampupala sanoi...

Ainakin tiedostat tilanteen. Jospa se tällä kerralla auttaa toimimaan oikein. Ja jos ei auta niin sit ainakin ensi kerralla! Tsemppiä!

sunnuntai 19.09.2010 klo 16:31

keskiviikko 29.09.2010

Sietämättömän tuskainen olo... Sain pakit yhdeltä ihanalta pojalta joka oli alkuun vaikuttanut tosi kiinnostuneelta. En tiedä mistä mielenmuutos johtui, joten olen kuluneen vuorokauden aikana ehtinyt käydä läpi kaikki mahdolliset ja mahdottomat vikani.

Ykkösselitys tällä hetkellä on, että se jäbä on joltain yhteiseltä tuttavaltamme saanut tietää että olen ollut hoidossa Hesperiassa ja olen edelleen sairaslomalla koska olen hullu :-/ Hihittelin viikonlopulla siskon kanssa, kun mulle on jäänyt vahingossa yhdet Hesperian alushousut, että kerrankin mulla on alusasu jolla voi tehdä vastakkaiseen sukupuoleen vaikutuksen! Mut juuri nyt se ei naurata. No, täähän on kaikki vaan spekulaatiota.

Verensokeri on taas pysynyt tänään oikein hyvänä! Oon ylpeä siitä et olen pakottanut itseni syömään kaikki normaalit ateriat vaikka ahistaakin. Aamupuuro maistui ihan sahanpurulta mutta kyllä se kurkusta meni alas kun tunki. Syömättömyys helpottaa tän tyyppistä ahistusta paljon. Mut jos en syö niin vajoan syvempään masennukseen ja kun masennus lopulta hellittää niin sitten ahmin yhtä monta viikkoa kuin olen ollut syömättä. Jotenka tänne vaan kaikki sahanpurut!!! Kauhon teidät vatsaani viimeistä murusta myöten!!!!!!

1. Masa62 sanoi...

Joo, ei homma yhteen iltaan kaadu! Vanha viisaus on, ettei tarvitse olla huolissaan joulun ja uudenvuoden välin syömisistä, mutta muusta vuodesta kyllä. Jos homma kaatuu Hesperian aluskousuihin, niin kyseessä ei oo mies.

keskiviikko 29.09.2010 klo 10:38

2. Pampupala sanoi...

Hyvä kun tunnistat tuon syömättömyys/ahmintakuvion ja kauhot ne sahanpurut kitaasi. Mulla on vielä pitkä matka tuonne. Vaikka tiedostankin asian, en silti toimi. Idiootti yhteinen tuttava, jos on tuollaisen asian mennyt paljastamaan. Kyl se jäbä olis...

keskiviikko 29.09.2010 klo 10:44

3. Pampupala sanoi...

...mun mielestä saanut ihan itse sen kuulla sit sulta, kun olisit halunnut asian kertoa. Mut saattaahan kyse olla muustakin.. Esim. sen jostain omista vaikeuksista tms. Olispa muuten aika hyvä liikeidea: lähteä valmistamaan/myymään Hesperia-alushousuja...

keskiviikko 29.09.2010 klo 10:45

4. Pampupala sanoi...

...julkiseen jakoon. Mä ainakin ostaisin heti!

keskiviikko 29.09.2010 klo 10:46

5. Pampupala sanoi...

Join da club!!! Mä ooon vähintään yhtä hullu!

keskiviikko 29.09.2010 klo 13:00

6. Jania sanoi...

Kiitos sulle! Meikä on taas valmiina taistoon! Noudatan sun esimerkkiä ja yritän syödä tarpeeksi ja vastustaa houkutusta paastota. Se ei ikinä tiedä pidemmän päälle hyvää!

Ja jos sun spekulaatiot pitää paikkansa, niin se mies on täysin urpo!

keskiviikko 29.09.2010 klo 13:48

sunnuntai 04.09.2011

Toista päivää karkilla elelen. Perusruuaksi ihanimpia ravintopatukoita (Allevo mustikka, ja Nutrilett Meal toffeekuorrutteella). Matalien verensokerien varalta Easy Bodyn karkkipatukoita (olen diabeetikko, joten hätätilanteessa en voi odottaa sitä tuntia joka Nutriletilla ja Allevolla kestää imeytyä; ne tilanteet on melkein minuuttipeliä).

Ne patukat on hitsin kalliita, mutta välillä tuntuu ihanalta ikäänkuin asettua arkisen aherruksen, ruuanlaiton, arkisyömisen ja tiskaamisen yläpuolelle ja vain herkutella. Noi patukat myös tekevät diabeteksenhoidon verrattain hirveän helpoksi, kun niistä näkee heti tarkat hiilariarvot.

Atkins-patukoita en pysty syömään: en ymmärrä niiden merkintöjä. Pakkauksen kannessa lukee kokonaismäärä mikä patukasta pitäisi saada hiilaria, mutta takakannessa on huomattavasti sitä isommat hiilarilukemat, joten en tiedä kumpaa niistä uskoisin. Käytännössä mun verensokerit on hypähtäneet aivan kamalan korkealle niinä parina kertana kun olen uskaltautunut Atkins-patukoita maistamaan. Olisi mielenkiintoista, jos joku osaisi selittää tämän.

1. Sinny sanoi...

Voiko sillä olla jotain tekemistä annoskoon kanssa? Siis jenkeissä joskus merkitään että esim. yks annos sisältää x määrän hiilareita ja ainakin mun logiikalla tämä yks annos = yks patukka. Jenkkilogiikalla tämä yks annos voi olla esim. yks patukka, puole

sunnuntai 04.09.2011 klo 10:45

2. Sinny sanoi...

--t patukasta tai pieni haukkasu patukasta . En kyllä ees tiedä onko ne patukat jenkeistä mut tää on ainoo mikä tuli mieleen. Tosin tonkin oisit ehkä hoksannu kun oot sitä miettiny kerran. Mut siltikään mul ei tuu muuta mieleen .

sunnuntai 04.09.2011 klo 10:46

maanantai 05.09.2011

Pääsin ekaa kertaa etusivun "onnistujiin". Mun paino ei ole nyt matalimmillaan, mut jotenkin perverssisti huvitti kuitenkin laittaa asetukset niin et näkyisin siellä. Onnistujissa kun näkyy vain edellisenä päivänä blogia julkisesti pitäneet. Ja luulisin et sinne on helpoin päästä maanantaina, koska monet ei päivitä painoaan sunnuntaina ollenkaan. En tosin ihan tiedä millä perusteilla niihin joutuu.

Vähän huvittavaahan tää on, kun juuri venailen uteliaana että tuleeko menkat tässä kuussa vai ei. Ne on nyt viikon myöhässä, joten voi jäädä tältä erää väliin. Nuorena tyttönä kun anorektikkoilin, niin menkat jäi kokonaan pois noin 53 kilossa, tosin ne sai kyllä käyntiin lääkityksellä. Nyt menkat on olleet epäsäännölliset siitä lähtien kun mentiin alle 56 kilon, ja tiedän että grammaakaan ei pitäisi enää lähteä. Musta tuntuu jo hankalalta istua tavallisella tai vain vähän pehmustetulla tuolilla: istuinluut painaa. Ja voin kärsiä heikotuksesta vaikka olisin juuuri syönyt aterian. Ja samalla tietysti pelkään kuollakseni painon nousua. Tiedän: nää on luksusongelmia. Mut en kyllä tiedä, onko tää nyt just oikea hetki liputtaa mun "onnistumista".

Huh. Onneksi gradutyöskentely sujuu nyt. Se vie ajatukset pois laihduttamisesta ja ennen kaikkea mun on vaan pakko syödä, että pystyisin keskittymään siihen työhön. Onhan se harmi että mulla on niin syvään juurtunut se malli, että "joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä". Mut ainakin se toimii myös toiseen suuntaan: "joka työtä tekee, sen syömän pitää. "

tiistai 06.09.2011

No nyt alkoi menkat, jee! Jännä ilmiö, ei ole eka kerta kun ne alkaa päivän verran sen jälkeen kun olen todennut itsekseni tai julkisesti, että nyt ne ovat jääneet välistä...

Olen saanut kämppiksiä, vanhan ystäväni ja ex-kämppikseni sekä hänen afganistanilaisen kundikaverinsa. Järjestely on mun kannaltani todella mukava, koska tämä ystäväni on ihana tyyppi ja myös jäbä on kultainen, ja laittaa ruokaa ja siivoaa joka päivä sellaisella vimmalla, että mun kahvinroiskeisiin ja parin kuukauden välein tapahtuvaan imurointiin tottunut keittiöni on varmaan ihan shokissa.

Pelottaa vaan ihan hirveästi että lihon ja alan ahmia. Olen nyt kuluneen vuoden aikana päässyt eroon ahmimisoireista tosi paljon ihan sen takia että olen asunut yksin ja voinut säädellä täysin sitä mitä mun jääkaapissani on. Ja koti on ollut sellainen turvapaikka, jossa mun ei ole tarvinnut miellyttää ketään. Nyt ei ole. Mutta katsotaan: tuntuisi hölmöltä luopua näin positiivisesta elämänmuutoksesta vain noiden pelkojen takia. En kai mä voi lopun elämääni asua yksin siksi, että pelkään ahmivani muiden ruokia? Ja ainakaan vielä mun painoni ei ole lähtenyt mihinkään huimaan nousuun, vaikka oonkin syönyt vähän enemmän.

keskiviikko 07.09.2011

Vielä 54:ä näyttää vaaka, vaikka eilisilta meni mättämiseksi. Mulla oli varmaan korkeiden verensokereiden takia nestehukkaa, joten katsotaan tuleeko rangaistus huomisessa punnituksessa. (Olen siis edelleen diabeetikko, ja verensokerini voi nousta nelinkertaiseksi siitä mikä terveellä on huippuarvo, jolloin elimistö alkaa poistaa ylimääräistä sokeria verestä ja kuivettuu)

Hassua että olen näin ahdistunut syömisestä, vaikka painan näin vähän. Tuntuu että en kestä jos paino nousee 55:en, että sitten menetän kaiken kontrollin ja alan ahmia.

No, kuukautiset pelaa edelleen joten keho ei ole vielä anorektinen vaikka ajatukset ovat. Koitetaan nyt vain ottaa rauhallisesti, ettei tulisi kamalasti sen enempää sudennälkää ja heikotuksia kuin kovia mättöjäkään.

maanantai 12.09.2011

Olipa mainio aamupala Sis. Delissä! Karppaaminen onnistuu helposti, hiilarittomia herkkuja oli paljon. Toisaalta niiden tarjoilut hellii myös vegaaneja: seesamilevitettä, hamppulevitettä, maapähkinälevitettä, hummusta, öljymarinoituja munakoisoja ja tomaatteja, viittä lajia eri pähkinöitä ja siemeniä... Paljon luomutuotteita. Vegaaninen karppauskin olisi varmaan onnistunut helposti, mutta mua laiskotti ja halusin kananmunan. Anteeksi kanat! Mutta hyvää oli!

1. Beledragon sanoi...

Hei missä Sis. Delissä saa noin mahtavan aamiaisen? Siinä, mikä on itseä lähinnä, ei ainakaan noin kivaa valikoimaa ole

maanantai 12.09.2011 klo 13:32

2. Beledragon sanoi...

Oh, pitää siellä piipahtaa.

En ole hirveän kahviorientoitunut, niin en tiedä muista. Mut luulis että niissä on, kun se ne on enemmän kahvikioskimaisia

maanantai 12.09.2011 klo 20:26

3. Jania sanoi...

Hehe, moikka vaan Oon kai yrittäny opetella normaalia elämää, missä ei lasketa kaikkia kaloreita. En mä tosin tiedä, mitä mä nyt teen täällä Mitäs sulle?

tiistai 13.09.2011 klo 21:49

4. Jania sanoi...

Jep, no eipä mullakaan hirmu hyvin se laskemattomuus ole mennyt. Haluaisin tosin olla laskematta, mutta heti nyt, kun elämäntilanne muuttu jännemmäksi ja hektisemmäksi, niin kauhee tarve taas kontroloida ja olla selvillä niistäkin. En vaan...

keskiviikko 14.09.2011 klo 20:09

5. Jania sanoi...

..oo varma lisääkö se ressiä vai helpottaako

keskiviikko 14.09.2011 klo 20:10