keskiviikko 20.03.2013

No pirulauta, kun tuo paino vaan nousee lähelle lähtölukemia. Tää on näitä digitaalisen vaa'an iloja, kun aamu-ummetuskin näkyy heti puolen kilon nousuna. Vai oisinko mä vaan tiivistynyt liikuntaharrastuksen aktivoitumisen myötä. Portaiden nousu ei ainakaan hengästytä enää samaan malliin, kuin kuukausi sitten.

Oli miten oli, tällä mennään. Lisää Visibliiniä illalla.

tiistai 19.03.2013

Hyvä päivä niin painontarkkailun, kuin oikeastaan muunkin suhteen. Tanssiminen ja ulkonakävely tekivät hyvää ja herkuttelin vain hedelmillä. Näitä päiviä lisää kiitos.

Kuidun saantia aloin kompensoimaan Visiblin-rakeilla. Yksi mitallinen normaalien ruokajuttujen ohella riittää näemmä saavuttamaan päivän tavoitearvot, eli tehokasta kamaa. Makukaan ei ole pöllömpi ja mitallinen uppoaa hyvin esim. aamusmoothien joukkoon.

maanantai 18.03.2013

Ei voi kuin irvistellä viikonlopun kaloritasoja. Kun älysin että läskiksi menee, söin samaan konkurssiin kaikki herkut kerralla pois. Paino nousi varmaan kilon (iyyy). Nyt taas kurinpalautusta tämä viikko ja toivon mukaan myös seuraava viikonloppu. Muuten morkkistuttaa pahemman kerran.

Mutta nukuttua sain, eikä tuleva työviikko näytä ihan kauhealta. Ehdin varmaan liikkumaan viime viikkoa enemmän, joten eiköhän tässä taas painonkin suhteen alamäkeen käännytä.

perjantai 15.03.2013

Thank god it's friday. On sinua totta vie odotettukin.

Vaihteeksi tiedossa rauhallisempi viikonloppu. Aion ottaa rennosti ja tasailla univelkoja. Lueskella vähän, ulkoilla jossain välissä ja lauantaina viihdyttää yhtä ystävää. Mies saa hoitaa kokkailut tällä kertaa.

Hauskat viikonloput vaan sullekin!

torstai 14.03.2013

Pääsis jo eläkkeelle. Väsyttää.

Ja v*ttu näitä pakkasia! Mikä kevät se tämmöinen on? Vihaan näitä välikalsareita farkkujen alla. Vihaan. Ei pelasta edes se, että käyttää hienostelevampaa sanaa leggings. Ja ilman farkkuja, näillä kintuilla eivät yksinään tule kuuloonkaan, nuo ihonmyötäiset joustohousut.

Mutta kissan olen saanut elossa pidettyä. Ei ollut aamukahvin maitokaan pahasti hapannut.

keskiviikko 13.03.2013

Kellohallin kualkiäryleet lounaalla oli kyllä parasta kotiruokaa pitkään aikaan. Tai siis kiäryle, koska lautasella tuli pöytään vain yksi valtavankokoinen pötkäle. Kylkeen itsetehtyä muusia ja puolukkaa. Johan ol' hyvvee!

Antto Melasniemen luotsaama ravintola Helsingin Kalasatamassa on kyllä lounaspaikkojen aatelia. Lista ei koskaan näytä kovin ihmeelliseltä, mutta ruoka on yleensä poikkeuksellisen hyvää. Rouhean industriaali tila kutittelee sekin mukavasti keski-ikäisen piilevää hipsterihermoa. Annokset ovat aika pieniä, mutta lisää ruokaa saa pyytämällä. Haluavat näin pienentää ruuan hävikkiä, mikä on varsin toimiva konsepti, koska yllättäen pygmi käy eri määrällä ruokaa, kuin parimetrinen koripalloilija. Lisukesalaatti on aina samaa, viinietikkaista kaaliraastetta, mutta sen kylkeen saa itsetehtyä sekaleipää oikealla voilla, joka on sekin ihan törkyhyvää. Mulle putoo se raikas kaalisalaattikin.

Päivä on taas pitkä, mutta illaksi on mukana terveellisiä eväitä. Rahkaa ja mustikkakeittoa kauraleseillä ja jokunen hedelmä. Eiköhän noilla istumatyöläinen nukkumaanmenoon asti jaksa.

Tuntuu muuten, että iho on kirkastunut, kun on jättänyt ylimääräiset mussuttimet ruokavaliosta pois. En vedellyt karkkia tms. ihan järkyttäviä määriä aiemminkaan, mutta jotain pientä makeanhimoon joka ilta. Kertyy se äkkiä keko muutamastakin mellistä viikon mittaan. Veden juonti on lisääntynyt ja sekin tietysti hipiää kirkastaa. Vesiannos tulee täyteen päivässä sen kummemmin keskittymättä ja tuntuu että luontaisesti janottaakin sen optimaalisen päivätarpeen verran.

Monet on siis vaikutukset elämänmuutoksella painon laskusuunnan lisäksi. En pane pahakseni ollenkaan.

1. Metrimakkara sanoi...

Pitäis käydä tsekkaa toi Melasniemen ravintola. Kerran oon käyny, kun siel oli joku lähiruokatapahtuma eli itse ravintola oli suljettu ja siellä oli vaan myynnissä kaikenlaista...Aivan nerokasta on toi "pienet annokset-pyytämällä lisää" strategia. Mua aina riepoo jos ruuasta jää puolet lautaselle, se on niin turhaa...

keskiviikko 13.03.2013 klo 19:05

tiistai 12.03.2013

Uskaltauduin aamulla vaa'alle kädet silmien edessä. Ujo kurkistus alaspäin näytti kuitenkin puoli kiloa vähemmän kuin viime mittauksessa - kaikista viikonlopun törsäilyistä huolimatta. Huraa! Positiivinen tulos auttaa taas jaksamaan.

Illan tanssitunti jää valitettavasti väliin, kun lupauduin kuvaamaan avomiehen bänditreenejä. Vaan onhan tässä kevät aikaa humpassakin juosta. Jos steppilautaa rääkkäisi iltasella kotona ja tulee kait sen kamerankin kanssa vähän kyykisteltyä.