Voita vai margariinia?

 butter kirjoitti...

Monityydyttymättömistä rasvahapoista vain kala- ja pellavaöljyjen omega-3-rasvahapot ja tyydyttyneistä kookosöljyn keskipitkäketjuiset rasvahapot alentavat sydäntautien riskiä.

Useat kasvirasvat hapettuvat kun niitä kuumennetaan tai käsitellään kemiallisesti. Hapettuessa niihin muodostuu vapaita radikaaleja, joiden tiedetään olevan terveydelle haitallisia. Aiheuttavat mm SV-tauteja ja elimistön sisäisiä tulehdustiloja. Siinä vaiheessa kun öljy saapuu kuluttajalle, se on enemmän tai vähemmän hapettunutta ja sisältää runsaasti vapaita radikaaleja. Kun öljyä kuumennetaan esimerkiksi paistettaessa, siinä muodostuu lisäksi terveydelle haitallisia transrasvahappoja.

Toisin kuin moni- ja kertatyydyttymättömät kasviöljyt, tyydyttyneet ravintorasvat eivät hapetu eikä niissä muodostu vapaita radikaaleja eikä transrasvoja. On selvää, että mitä vähemmän ravintorasvaa on käsitelty, sitä terveellisempää se on. Siksi teollisesti mahdollisimman vähän käsitellyt kylmäpuristetut kasviöljyt (oliivi, rypsi, pellava, kookos) sekä voi ovat muita ravintorasvoja terveellisempiä.

Muistettava on myös, että mikään ravintorasva tai öljy ei ole täysin tyydyttynyttä tai tyydyttymätöntä rakenteeltaan, vaan jokainen sisältää eri suhteissa lukuisia eri rasvahappoja, joista toisia voidaan luonnehtia vaikutukseltaan ”hyviksi”, ”neutraaleiksi” tai ”huonoiksi”. Näin ollen kaikki tyydyttyneet, ”kovat” ravintorasvat eivät ole ”huonoja” eli epäterveellisiä, eivätkä kaikki monityydyttymättömät, ”pehmeät” rasvaseokset ole terveellisiä.

Olisiko tämä hyvä yhteenveto kaikesta pohtimastamme...?

Ei ole. Siinä unohdetaan kokonaan hapettumisenestoaineiden eli antioksidanttien vaikutus!

Esimerkiksi kalan omega3-rasvat ovat hyvin herkkiä hapettumaan. Siksi useimmissa kalaöljyissä on E-vitamiinin erästä johdosta lisänä (hapettumisenestoaineena!). Parhaissa olen nähnyt jopa kaksi: E-vitamiinia (alfatokoferolia) ja C-vitamiinin rasvaliukoista varianttia.

Käsittääkseni myös laadukas rypsiöljy sisältää luonnostaan E-vitamiinia?

Vehnänalkioöljy on puolestaan E-vitamiinipommi.

Rasvojen kanssa kannattaisi nauttia antioksidantteja ja flavonoideja. Lehmän filettä tai possunkylkeä jauhamalla niitä ei ikävä kyllä saa.

Parhaimmat antioksidanttien lähteet ovat marjat, vihannekset ja hedelmät (tässä järjestyksessä). Lisäksi mm. vihreä tee sisältää runsaasti antioksidantteja. Vihreä tee tosin pitää nauttia yksinään, varsinkaan maitotuotteita tai kalsiumia ei saa olla läsnä tai vihreän teen katekiniinit eivät imeydy! (Englannissa saatiin jokin aika sitten valmiiksi tutkimus, jossa todettiin tämä tunnettu fakta: siellä yleinen tapa on laittaa maitoa teehen. Kaikki jotka sitä harrastivat, eivät saaneet teenjuonnista tilastollisesti merkitsevää terveysetua...)

Marjoista parhaita ovat tutkitusti suomalaiset marjat, varsinkin metsämarjat. Kärkipäässä on mm. karpalo, lakka, vadelma, mesimarja, mustikka ja metsämansikka. Lyhyt kesämme stressaa marjohin tavallista suuremmat flavonoidi pitoisuudet. Vihanneksista parhaita ovat erityisesti tumman vihreät vihannekset, mm. parsa, pinaatti, eräät kaalit.

Hedelmät eivät yleensä ole kaksisia flavonoidien lähteitä. Poikkeuksiakin on, mm. granaattiomenat ovat varsinasia antioksidanttipommeja. Samoin mm. viinirypäleet sisältävät runsaasti flavonoideja. Mutta myös sokeria. Hedelmien ja varsinkin hedelmämehujen sokerin kanssa kannattaa olla tarkkana ettei kuluta liikaa. Ilmeisesti kun hedelmästä pressataan mehu ulos vailla sen muuta sisältöä, tulee siitä hedelmän sokerista agressiivisempi kropan verensokeritasapainon kannalta. En ole nähnyt mainintaa miksi näin on, mutta luulisin, että se on se monen hedelmän sisältämä pieni kuituannos, joka hidastaa sokeri imeytymistä (voi toki olla jokin muukin ainesosa)

Keskustelu tyyliin "mikään rasva ei ole täysin tyydyttynyttä" on kyllä harhaanjohtamista. Jossain laitoslehmässä on niin vähän kertatyydyttymättömiä rasvoja, että semmoiset puheet voi unohtaa. Niillä määrillä (promillet) ei voi olla mitään merkitystä. Se on eri asia, jos puhumme riistasta tai vaikkapa Uuden-Seelannin free-range lampaista. Niiden lihassa on omegoja, mutta ei siinä teidän syömässä lehmässä mitä K-kaupan tarjoustiskistä kotiinne raahaatte.

Sama toisinpäin, useimmissa kasvisperäisissä rasvoissa on niin vähän kovia rasvoja, ettei ole oikein mielekästä verrata niiitä lehmän rasvoihin. Samoin kasvisrasvojen mukana tulee cocktail apuaineita (vitamiinit, hivenaineet, flavonoidit, antosyaanit jne), joita lehmän lihassa ei ole. Sen sijaan kasvirasvan lähteissä, esim. soijapihvissä, ei ole arakidonihappoa toisin kuin ns. punaisessa lihassa. Arakidonihappo aiheuttaa teissä tulehdustiloja, esim. juuri tuota edellämainitsemaasi verisuonten kalkkeutumista voit kiittää arakidonihapon ylläpitämästä pikku tulehdusreaktiosta kropassasi.

Kukaan ei tiedä mikä noiden kasvisten sisältämien hyödyllisten ainesosien coctailin merkitys on tähän keskusteluun. Luultavasti se on merkittävä.

Eikä niitä voi ottaa välttämättä "purkista". Joitakin ehkä voi, joitakin ei voi koska ei tunneta mitä kaikkea cocktailin pitää sisältää. Tämä paradoksihan osoittautui takavuosien E-vitamiinitutkimuksissa. Jos vedät purkista apteekin "E-vitamiinia", joka on 99% näkemistäni tapauksista vain yhtä synteettistä molekyyliä, alfatokoferolia, niin sillä on sinuun vain epätervellinen vaikutus. Syövän esiintyvyys lisääntyy hieman jne.

Onko E-vitamiini siis epätervellistä? Ei ole ja sen tutkijat tiesivät jo entuudestaan. Kyseinen juttu askarutti tutkijoita. Miten voi olla mahdollista, että E-vitamiini purkista otettuna HUONONSI terveyttä?

Kunnes joku tajusi vertailla E-vitamiinin ottamista luonnollista lähteistä. E-vitamiini kun ei ole mikään yksi molekyyli vaan niitä on useita toisiaan lähellä olevia yhdisteitä, joita kaikkia nimitetään E-vitamiiniksi! Siis jos sait E-vitamiinisi luonnollista kautta, "cocktailina" jossa kaikki E-vitamiinivariantit olivat edustettuna, saitkin yhtä-äkkiä E-vitamiinin tunnetut edut: verisuonitaudit vähenevät koska E-vitamiinicoctail a la nature estää rasvojen hapettumisen veressä! E-vitamiini purkista lisää syöpää, mutta E-vitamiini naturell vähentää sitä! E-vitamiinilla arvellaan lisäksi olevan pari muutakin tärkeää roolia, ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/E-vitamiini niiden osalta.

Hapettuipa tyydyttyneet rasvat tahi ei, en silti suosittele vetämään niitä huolettomasti. Ne nimittäin häiritsevät sokeriaineenvaihduntaasi ikävästi ja voivat aiheuttaa sinulle kakkostyypin diabeteksen yhdessä hiilareiden kanssa! Samoin runsas tyydyttyneiden rasvojen käyttö häiritsee laihtumisen käynnistymistä kropassasi. Joten en kyllä ihan käsitä näitä rasvaproffia Heikkilä et Co, jotka yhtä-äkkiä käskevät syödä voita ämpärikaupalla??

Taitaa olla niin, että varmasti ei pysty kukaan sanomaan, että margariinit on haitallisempia kuin voi tai päinvastoin... Varsinkaan kun ei puhuta mistään määristä. Jokainen poimii tässä keskustelussa ne perustelut mitkä sopii oman väitteen tueksi eikä mistään objektiivisuudesta voida kyllä puhua. Alkaa muistuttamaan jo jotain uskonnolista keskustelua... Ei sillä, että uskonnoissa mitään pahaa mutta uskonnot harvoin perustuu mihinkään faktoihin.

Voita tai Oivariinia (n.3/4 voita ja 1/4 kovettamatonta kasviöljyä).
Margariineissa on pahoja transrasvoja.
Öljyä mun mielestä suositellaa esim. salaatinkastikkeisiin, muttei paistamiseen.
Leivän päälle en raaski laittaa voita/oivariinia, kun niissä on kuites niin paljon energiaa. Siis jos en ole dietillä laitan, mutta nyt en.